Suurissa saleissa ympäri Eurooppaa konsertoinut oopperalaulaja Lilli Paasikivi halusi jättää lapsilleen ja lapsenlapsilleen intiimin lahjan. Hän teki levyn Äidiltä lapselle (Fuga 2007), jossa hän Pentti Kotirannan pianosäestyksellä laulaa suomalaisten säveltäjien lapsiaiheista musiikkia.

— Ainakin suurten ikäluokkien edustajat löytävät levyltä lapsuutensa suosikkeja ja niitä lauluja, joita oma äiti on aikanaan laulanut, Paasikivi toteaa.

Lilli Paasikiven oma suosikki on Tauno Marttisen Kehtolaulu. Muitakin tuttuja lauluja levyllä on, esimerkiksi Oskar Merikannon, Erkki Melartinin ja Väinö Hannikaisen äitilauluja. Sydämeni laulusta on levyllä kaksi versiota, sekä Jean Sibeliuksen että Einojuhani Rautavaaran.

— Äitilauluissa suomalaisilla on valtava aarteisto, johon rupesin tutustumaan virittäytyessäni itse lapsen maailmaan, Paasikivi kertoo.

— Suomalaiset äidit ovat aina laulaneet peloistaan ja huolistaan. Laulut ovat usein mollivoittoisia. Kun lapsia nukutetaan, tulevat äidin mieleen kaikki kauhut ja tulevaisuuden pelot. Monet laulut ilmaisevat äidin pelkoa siitä, miten lasten käy, kun he kasvavat kodista ulos ja joutuvat kylmään maailmaan.

— Omakin äitini lauloi minulle, kun olin lapsi. Lasteni syntymän myötä aloin itse lauleskella, ensin tuttuja hyrinöitä, tuu-tuu-tupakkirulla ja muita, ja välillä pelkkää yninää. Joskus harjoittelin rooleja lapsia nukuttaessani — siinä on laulettu läpi Cavalleria rusticanat ja Cenerentolat.

Elämä yhtä musiikkia

Lilli Paasikiven omassa perheessä elämä pyörii musiikin ympärillä. Hänen miehensä on viulisti Jaakko Ilves. Lapset Sini, 9, ja Juhani, 7, puuhaavat musiikin kanssa omia juttujaan. Sini säveltää pianolla ja laulaa oopperan lapsikuorossa. Hän on esiintynyt Carmenissa jo 17 kertaa.

— Meillä ei hoputeta musiikin pariin eikä tehdä harrastuksista tiukkaa ja vaativaa numeroa. Mutta ainahan meillä soi, Paasikivi toteaa.

— Äänisaastetta kuitenkin vastustan, hän lisää painokkaasti.

— Hiljaisuutta on nykyään vaikea tavoittaa, se vaivaannuttaa ihmisiä. Eikä kaikkialla soiva niin sanottu musakki tee kenellekään hyvää. Se vain uuvuttaa ja nostaa sykettä.

Lilli Paasikivi on hiljattain laulanut Suomen Kansallisoopperassa sekä Carmenin että Cenerentolan eli Tuhkimon pääosat. Monet oopperat sopivat hänen mukaansa hyvin myös lapsille. Esimerkiksi Tuhkimo on satu, jossa on selkeä hyvän ja pahan taistelu, onnellinen loppu, ja kauniita lavastuksia ja pukuja.

Muutenkin Paasikivi rohkaisee vanhempia tarjoamaan musiikkia lapsille, laulamaan itse ja ohjaamaan erilaisten musiikkikokemusten pariin.

— Lapset pitävät äidin ääntelystä. Se on terapeuttista sekä äidille että lapselle.

— Laulakaa, taputtakaa, hyriskää, yniskää, leikkikää musiikilla! kehottaa laulajaäiti, jonka supernumero kotona on laulaminen itsetehdyllä hupsuttelukielellä ja eri tyyleillä.

— Se naurattaa lapsia ja vapauttaa koko perheen oman äänenkäytön hoitavaan riemuun.