On mielenkiintoista lukea kirjaa, jossa Suomen historiassa myyttiset mittasuhteet saavuttanutta talvisotaa kuvataan ulkopuolisen silmin. Englantilainen kirjailija ja toimittaja Robert Edwards kertoo talvisodan taustoista, sodan kulusta, kansainvälisistä reaktioista ja sodan seurauksista mittavan lähdeaineiston avulla. Tuloksena on kokonaisesitys, joka ei ainakaan vähennä suomalaisten sitkeän puolustustaistelun arvoa.

Edwardsin kirjasta Talvisota eurooppalaisin silmin käy ilmi, miten massiivinen oli voimasuhteiden ero suurvallan ja puolueettomaksi julistautuneen pikkuvaltion välillä. Suomen tilannetta vaikeutti se, että olympialaisiin valmistautuva maa oli maksanut pois velkojaan ja laiminlyönyt omaa puolustusbudjettiaan. Modernia neuvostoarmeijaa vastaan käytiin suurelta osin ensimmäisen maail-mansodan aikaisilla aseilla ja puolivalmiilla puolustuslinjalla.

Saksa oli sopinut Neuvostoliiton kanssa Suomen kuuluvan Stalinille. Puola oli jo miehitetty samantapaisella taktiikalla, jota Neuvostoliitto suunnitteli käyttävänsä Suomessa. Lavastetuista Mainilan laukauksista saatiin syy hyökkäykselle, jonka Neuvostoliitto kiisti olevan hyökkäys — olihan sen perustama Otto Wille Kuusisen Terijoen hallitus pyytänyt Neuvostoliitolta sotilaallista tukea.

Kansainvälinen reaktio Neuvostoliiton hyökkäykseen oli tyrmistys. Sotarintamilla oli muuten hiljaista, joten Suomi keräsi runsaasti huomiota. BBC soitti paljon Sibeliusta ja Yhdysvalloissa tehtiin aiheeseen liittyvä näytelmä, joka radioitiin Broadwaylta ja sai Pulitzer-palkinnon.

Suomeen tuli myös jonkin verran vapaaehtoisia, eniten Ruotsista, joka virallisesti koetti pysytellä irrallaan suursodasta. Sotatarvikkeet Suomi suurimmaksi osaksi maksoi itse, mutta muun muassa Italialta, Saksan liittolaiselta, Suomi sai sodan lopussa moderneja hävittäjiä.

Englanti ja Ranska valmistelivat pitkään sotilaallista väliintuloa, mutta Suomen auttaminen oli enemmänkin operaation sivutuote. Päällimmäinen tavoite oli katkaista rautamalmin kuljetukset Ruotsista Saksaan.

Se, että Suomi onnistui pysäyttämään puna-armeijan, vaikutti Edwardsin mukaan koko toisen maailmansodan kulkuun ja lopputulokseen. Saksa nimittäin päätyi siihen virhearvioon, ettei neuvostoarmeijasta olisi todellisuudessa vastusta sen modernille salamasodalle. Virhearvion seurauksena sota päättyi Berliinissä.