Yleisluovuttaja on henkilö, joka sen lisäksi, että tiedostaa korvaamattomuutensa veripalvelussa, elää enimmäkseen muiden ihmisten mielissä. Aivan kuten joutomies, joka muistetaan aina silloin, kun tarvitaan kantoapua, nostoapua, muuttoapua, apua remonttiin tai kissanhoitoapua heinäkuussa.

Yleisluovuttaja on alati hyväntuulinen ja pirteänraikas kuin minttupastilli. Hän jakelee itseään auliisti ilopilleriksi apeille lähimmäisilleen, jotka tarvitsevat hengenkohotusta lannistuneella taipaleellaan. Yleisluovuttaja kannustaa koitoksissa, kestää kiukutteluissa, tukee vastoinkäymisissä, luo ilmapiiriä ja ennen kaikkea kantaa harteillaan toisten ihmisten mielialat saaden ympäristön kannat kattoon.

Vaikka yleisluovuttajasta on moneksi, kerran hänkin luovuttaa: hetkellä jolloin askin pohjalta kaivetaan vihoviimeinen liiskaantunut pastilli ennen kuin tyhjä rasia nakataan käyttökelvottomana pientareen routaan. Miten hyvä onkaan luovuttaa, yleisluovuttaja silloin huokaa, olla, tyhjää täynnä.