Pikkuinen tyttövauva nukkuu päiväuniaan autuaan tietämättömänä ensimmäisestä suuresta juhlastaan. Vielä pitäisi löytää täytekakun päälle sopiva koriste. Sellainen ei-syötäväksi tarkoitettu ja mieluiten erilainen kuin perheen edellisillä vauvoilla.

— Jokaisella lapsella on ollut erilainen koriste ja se on säästetty muistoksi kastejuhlasta, perheen äiti Nina Honkanen kertoo.

Ennen uusimman tulokkaan syntymää oli jo mietitty sopivia tyttöjen ja poikien nimiä. Vielä pari viikkoa sitten kolmatta nimeä muutettiin. Vauvan kummi oli arvuutellut, mikä pienokaiselle tulee nimeksi ja tietämättään heittänyt ilmaan nimen, johon vanhemmat tykästyivät. Nimi sattui vielä olemaan sama kuin vauvan isoäidillä.

Jos kummit tarvitsevat nimen lahjojen kaivertamista varten, he saavat sen mukaansa suljetussa kuoressa. Muuten vauvan nimi säilyy perheen sisäisenä salaisuutena kastehetkeen saakka.

— Mummo ja vaarikaan eivät vielä tiedä sitä. Elleivät isommat lapset ole sitten vahingossa lipsauttaneet sitä, Nina sanoo.

Isä leipoo kakun

Honkasen perheen kastejuhliin liittyy monta perinnettä. Perheen tytöt on kastettu äidin isoäidin ompelemassa kastemekossa. Niin tehdään nytkin. Perimätiedon mukaan pula-ajalla valmistettuun mekkoon oli ollut vaikea löytää kangasta.

Perinteeksi on muodostunut myös se, että perheen isä valmistaa tarjottavat juhliin. Äidin aika kuluu vauvan rytmiä seuratessa, ja leipomiset sujuvat keittiöpäällikkönä työskentelevältä isältä näppärämmin jo ammatinkin vuoksi.

— Suklaapohjaista täytekakkua, väliin nougatmoussea, Marko Honkanen suunnittelee.

Kotona järjestettävistä juhlista halutaan mutkattomat ja omannäköiset. Sen vuoksi joitain asioita tehdään toisin kuin aiemmin.

— Esikoisemme Julian ristiäisissä vieraslista oli suurempi ja juhlaa jännitti ihan turhaan, Nina miettii.

Perheen lapset Julia, 9, Leevi, 7, Joanna, 6, ja Lauri, 3, osallistuvat myös juhlajärjestelyihin. Tytöt aikovat ainakin leipoa lapsivieraille. Virreksi valittiin Jumalan kämmenellä, koska se on lapsille tuttu seurakunnan kerhoista.

— Laurikin osaa sen hienosti, Nina perustelee.

Esikoisen tärkeä tehtävä

Ennen h-hetkeä pitää vielä miettiä, kuka lapsista pitelee kädessään kynttilää ja kuka saa kuivata vauvan tukan kasteliinalla. Pikkusiskon kastejuhla on merkittävä juttu koko sisarussarjalle. Jokainen lapsi haluaa itselleen jonkun tehtävän. Se on jo päätetty, että perheen esikoinen saa pitää vauvaa sylissään kasteen aikana.

Varsinaista sylikummia vauvalla ei ole. Kummeiksi haluttiin tutut ihmiset, joiden kanssa pidetään tiiviisti yhteyttä. Tärkeään tehtävään valittiin Markon sisko sekä ystäväpariskunta, jonka kanssa ollaan tekemisissä viikoittain. Kummien valinta oli helppoa.

— Molemmille tuli heti ensimmäisenä samat ihmiset mieleen, Nina sanoo.

Honkasten mielestä kummisedät ja –tädit ovat jotain ihan muuta kuin lahja-automaatteja tai lapsenvahteja. Tärkeintä on läsnäolo lapsen elämässä, myös pidemmällä tähtäimellä.

— Toivon, että kummit ovat lasten aikuisia ystäviä, joiden kanssa he viettävät mielellään aikaa, Nina pohtii.

Tyytyväinen pieni juhlija

Odotettu kastepäivä sujuu suunnitelmien mukaan. Julia pitää pikkusiskoa sylissä koko kastetoimituksen ajan.

— Kummi oli luvannut ottaa vauvan syliin, jos Julia väsyy, mutta isosisko jaksoi urheasti, Nina sanoo.

Eikä Jemina Aino Marketta itke kastetoimituksen aikana juuri ollenkaan. Ei, vaikka päätä valellaan vedellä. Eikä silloinkaan, kun isoveli Leevi kuivaa vauvan märkiä hiuksia ronskein ottein. Kummilahjaksi Jemina saa valokuvakehyksen ja kummilusikan. Lahjojen joukossa on myös vaatteita ja vauva-ajan muistokirja.

Isojen siskojen tekemät sydämenmuotoisin strösselein koristellut mokkapalat maistuvat juhlavieraille. Sopiva kakunkoristekin on lopulta löytynyt. Isän leipoman täytekakun kruunaa vaaleanpunaisella tyllillä koristeltu haikara, joka kantaa nyytissä pientä tyttövauvaa.

Kuka kummiksi?

Kastettavalla lapsella tulee olla ainakin kaksi kummia, jotka ovat rippikoulun käyneitä ja konfirmoituja kirkon jäseniä. Yleensä kummeiksi valitaan vanhempien läheisiä ystäviä tai sukulaisia.

Kastetoimituksessa kummit voivat avustaa esimerkiksi lukemalla raamatuntekstin tai osallistumalla lapsen siunaamiseen.

Kummin tehtävä on pitää vanhempien rinnalla huolta lapsesta, olla tälle turvallinen aikuinen ja ystävä. Kummin tärkeä tehtävä on lapsen puolesta rukoileminen.

Mitä kummilahjaksi?

Kastelahjaa miettivät kummit ovat vaikean valinnan edessä. Perinteinen kummilusikka on saanut rinnalleen lukuisia muita lahjavaihtoehtoja. On valokuvakehyksiä, säästölippaita ja nokkamukeja.

Käytännöllistä lahjaa etsivälle on tarjolla myös esimerkiksi tuttiteline — tai vaikkapa unileluksi kelpaava pehmonalle. Sellaisiin ei pastori Antti Kupiainen ole vielä kastetilaisuuksissa törmännyt.

— Kummilusikka on yleinen ja perinteinen lahja. Pidän sitä hyvänä vaihtoehtona, vaikka kummilusikan alkuperä ei olekaan kristillinen, Kupiainen sanoo.

Kummilusikkaa etsivälläkin on edessä valinnanvaikeus. Saatavilla on lukuisia erilaisia, niin Aku Ankan kuin lätkäjoukkue HIFK:n logolla varustettuja kummilusikoita.

— Itse valitsisin lusikan, jossa on kristillisiä kuvioita, Kupiainen toteaa.

Kaikkein perinteisin kummilahja on Kupiaisen mukaan risti.

— Viimeistään rippilahjaksi olisi hyvä antaa risti, vaikka teini-ikäinen ei välttämättä sellaista lahjaa kovin paljon arvostakaan.