Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja kansanedustaja Tapani Mäkinen kertoo laulaneensa aina. Jo parikymppisenä hän mietti kuoroon menemistä. Mutta se jäi toisen rakkaan harrastuksen, politiikan, jalkoihin: Mäkinen aloitti edelleen jatkuvan valtuustouransa 19-vuotiaana.

Kolmannen polven korsolainen on aina tiennyt häntä itseään kolme vuotta vanhemman kuoron Korson Mieslaulajien olemassaolosta. Kuoro on perustettu vuonna 1962, ja se on vanhin Vantaan mieskuoroista.

— Kuoron puheenjohtajana toimii paras ystäväni Valtosen Tommi. Vuonna 2004 minut ja vaimoni kutsuttiin kuoron pikkujouluun, ja silloin tuli puheeksi vanha haluni laulaa kuorossa.

Mäkinen läpäisi koelaulun, ja kuoro toivotti hänet tervetulleeksi kajauttamalla Metsämiehen laulun, niin kuin tapana on. Kuorossa on yli kolmekymmentä 24–80-vuotiasta laulajaa.

— Alusta asti tiedettiin, että pääsisin kuoron harjoituksiin toisinaan vasta tunnin myöhässä, sillä kaupunginvaltuusto ja -hallitus kokoontuvat maanantaisin. Harjoituksia ja laululeirejä on tarpeen mukaan muulloinkin, ja yritän tietenkin päästä niihin.

Kamalia stemmoja

Tapani Mäkinen laulaa kuorossa ykkösbassoa.

— Se sopii hyvin äänelleni. Valtaosa miehistä on ykkösbassoja, mutta joistakin täytyy sitten tehdä kakkosbassoja ja tenoreita.

Kuorossa laulamiseen Mäkisellä ei ollut aikaisempaa tuntumaa.

— Kuorolaulun aloittaminen oli melkein kulttuurisokki. Olin vain ajatellut yhdessä laulamista, mutta sitten vastassa olikin stemmaharjoituksia ja kappaleiden opettelemista pieninä palasina. Laulujen sanojen opetteleminen on työlästä, kun on huono muisti.

Mäkisen mukaan ykkösbasson stemmat ovat yksinään kamalia, ne eivät kuulosta oikein miltään.

— Mutta sitten kun stemmat osataan ja pannaan yhteen, syntyy musiikkia. Kuoronjohtajamme Martti Sirviö on tehtävässään varmaan maan parhaita.

Tammikuun lopulla kuoro esitti Korson seurakuntasalissa pidetyssä tilaisuudessa Aleksis Kiven sanoihin sävellettyjä lauluja: Onnelliset, Laulun oravasta ja Seitsemän miehen voiman.

— Jälkeenpäin kuulin, että kokonaisuus oli ollut vaikuttava, eikä vain laulajien vaan myös kuulijoiden mielestä.

Hulvatonta menoa

Korson Mieslaulajien hulvattomimpiin hankkeisiin kuuluu useamman vuoden mittainen perinne: kuoro ajelee ratikalla Helsingin taiteiden yössä.

— Ratikka pysähtyy Finlandia-talolla, Suomen Pankin edessä ja Kallion arhupuistossa, ja laskeudumme ratikasta ulos laulamaan.

Kuoro tekee myös yhteistyötä Keravan oopperayhdistyksen kanssa. Viime vuonna toteutettiin operetti Sirkusprinsessa.

— Kesän ja syksyn mittaan oli yli viidetkymmenet harjoitukset. Operetti esitettiin yksitoista kertaa, ja olin mukana yhdeksässä esityksessä. Operettiprojektin aikaan olin kyllä liian paljon poissa kotoa.

Työhön Mäkiseltä menee usein ainakin kolme iltaa viikossa.

— Yritän olla yhden tai kaksi arki-iltaa viikossa kotona ja myös viikonloput. Nyt, kun lapset ovat jo 13- ja 15-vuotiaita, on työn, perheen ja harrastusten yhdistäminen helpompaa kuin aikaisemmin. Myös lentoemäntävaimollani on epäsäännöllinen työaika.

Joukkuehenkeä

Mäkisen mukaan parasta kuorossa on joukkuehenki ja laulamisen ilo.

— Laulamisen aikana pääsee irti arjesta ja kaikki murheet väistyvät taka-alalle. Arvostan sitä, että kuorossa vaalitaan myös mieskuoroperinnettä muun muassa opettelemalla serenadeja ja muita lauluja, jotka jokaisen mieskuorolaisen kuuluu tuntea.

Ennen kuin Mäkinen seuraavan kerran vetää ylleen kuoron esiintymisasun — mustan puvun, viininpunaisen solmion ja kuoropinssin — hän käy eduskunnan ympäristövaliokunnan viikon matkalla Kiinassa. Ja palaa sopivasti konserttipäivänä.

Korson Mieslaulajat esiintyy sunnuntaina 2.3. klo 18 kuorojen yhteiskonsertissa Korson seurakuntakeskuksessa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.