Nykyään iltapäivälehdet korvaavat ennen suositut käytöskirjat ja menestysneuvokit.

Käytösosastoa edustavat muiden muassa ne jutut, joissa on puitu pääministerin ex-rakkaan kirjaa ja siitä seurannutta oikeudenkäyntiä. Toimittajilla on ollut vakaa käsitys siitä, miten raastuvassa pitää käyttäytyä: Matti Vanhanen teilattiin, koska hän esiintyi "ilmeettömänä", Susan Ruusunen sai hyväksyntää, koska kyynelehti moneen kertaan.

Kun etikettiä tilanteeseen ei ole, molemmat käyttäytyivät luonteensa ja sukupuoliodotusten mukaan: mies kontrolloidusti pyrkien säilyttämään kasvonsa, nainen avoimen tunteellisesti ja myötätuntoa hakien. Kyse oli selviytymisstrategioista — siitä, kummalla oli enemmän tunteita mukana, ei käytös kertonut mitään. Useinhan esimerkiksi järkytyksen kokenut ihminen jähmettyy täysin.

Oikeustilanteessa pääministeri ei olisi pärjännyt edes Käytöksen kultaisen kirjan avulla, koska hän on mies ja julkkis ja vastassa oli nainen ja tavis. Nainen sai sympatiat pysymällä roolikaavassa, mutta mieheltä odotettiin roolin murtamista. Vaan kuinkahan hurjiksi pilkkaorgiat olisivat paisuneet, jos Vanhanen olisi ilmaissut itseään itkemällä? Ja moniko meistä luottaisi kyynelöivään pääministeriin?

Vaikka ehkä sellaiseenkin pitäisi varautua. Sillä jos enteet toteutuvat, demarit saavat naispuoluejohtajan, josta teoriassa voi tulla uusi pääministeri. Ja nainenhan siis, kuten nähtiin, voi ja saa olla itkualtis.

Tunneilmaisusta sen paremmin kuin asioistakaan ei demarien puheenjohtajakisassa kuitenkaan ole puhuttu. Voittajaksi haetaan raikasta nuorta naista. Iltapäivälehtien versio Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa –kirjasta todistaa, että miehen voi olla yhtä vaikeaa pärjätä demarien johtajakisassa kuin pääministerin raastuvan tunnepelissä.

Tasa-arvo ei kuitenkaan toteudu, ennen kuin naisia ja miehiä lakataan mittaamasta eri mittareilla. On falskia ja pelottavaa, jos merkittävän johtajan valintakriteeriksi riittää ikä, sukupuoli tai mystinen raikkaus. Tasavertaisia ollaan, kun ei enää tarvitse julistaa, että "on naisen vuoro", ja kun kaikilta vaaditaan samaa osaamista. Kyynelillä tai ilman.