Viisi näkyvää suomalaista vaikuttajaa on perustanut säätiön, jonka tarkoituksena on kerätä rahaa lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Varat kanavoidaan Kirkon diakoniarahastolle, joka päättää avustuksista.

— Hanke lähti liikkeelle kaksoispalkka-asiastani ja viime syksynä ilmestyneen kirjani tekijänpalkkioista. Tein jo silloin yhteistyötä Kirkon diakoniarahaston kanssa lahjoittamalla sille kirjastani kertyneet tekijänpalkkiot, kertoo eduskunnan puhemies Sauli Niinistö.

Kaksoispalkalla eduskunnan puhemiehenä toimiva Niinistö viittaa siihen, että hän saa edelleen siirtymäajan palkkaa Euroopan investointipankista, missä hän työskenteli varapääjohtajana yli kolme vuotta aina viime vuoden alkuun saakka.

Niinistön lisäksi säätiön perustajajäseniin kuuluvat liikemies Harry Harkimo, Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos, Nokian ylimpään johtoon kuulunut Sari Baldauf ja Helsingin hiippakunnan piispa Eero Huovinen.

— Lähdin miettimään, missä on suurin tarve. Sitä on tietysti vaikea määritellä, mutta ajattelin että lapset ja nuoret ovat tärkeitä tulevaisuuden kannalta. Heidän hukkaamisensa on ikävää sekä yksilön itsensä että yhteiskunnan kannalta. Säätiön tarkoituksena onkin ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä, toteaa Niinistö.

Diakoniaväki tuntee tarpeet

Niinistö kertoo päätyneensä siihen, ettei avustustyöhön kannata perustaa uutta organisaatiota.

— Päädyin Kirkon diakoniarahastoon. Diakoniatyöntekijät tuntevat kentän ja sen tarpeet, hän sanoo.

Samaa sanoo myös Harry Harkimo, joka on tuntenut Niinistön jo pitkään.

— Asiasta tuli puhetta Saulin kanssa. Etsimme kanavaa, joka olisi uskottava, jolla ei olisi kuluja ja jolla olisi jo valmis organisaatio. Siinä tuli esille, että diakoniarahasto olisi paras kanava rahan jakamiseen. Kuulun itse kirkkoon, joten yksi syy on se, että koen kirkon toiminnan läheiseksi.

Tukikummi-säätiön asiamies on kirkkohallituksen toiminnallisen osaston johtaja kirkkoneuvos Seppo Häkkinen. Hänen mukaansa on luottamuksen osoitus kirkon diakoniatyölle, että säätiö valitsi sen avustuskanavakseen.

— Kirkolla on noin 1400 diakoniatyöntekijää ympäri maata. Autamme siellä, missä tarve on suurin, ja siinä ei katsota kenenkään uskontokuntaa tai kansallisuutta, toteaa Häkkinen.

— Viime vuonna diakoniarahasto avusti yhteensä noin 500 000 eurolla. Avustusanomuksia tuli diakoniatyöntekijöiden kautta noin kolmesataa, joista kaksisataa täytti avustuskriteerit, kertoo Häkkinen.

Häkkisen mukaan diakoniarahaston kautta on autettu esimerkiksi äkilliseen hätätilanteeseen joutuneita, jos perhe on vaikka menettänyt tulipalossa kaiken omaisuutensa. Diakoniarahastosta voidaan tukea myös perheitä, joita on kohdannut vakava sairaus, työttömyys tai ylivelkaantuminen.

Diakoniarahastoon tulevat anomukset koskevat vain kaikkein vaikeimpia tapauksia. Pienempiin ongelmiin pyritään löytämään ratkaisuja jo seurakunta- tai hiippakuntatasolla. Esimerkiksi Vantaalla jokaisella seurakunnalla on avustusbudjetti ja lisäksi yhteinen kriisirahasto. Pääpaino paikallistason auttamistyössä on kuitenkin diakoniatyöntekijöiden antamalla henkisellä tuella.

Säätiö anoo rahankeräyslupaa

Tukikummit-säätiön ajatuksena on se, että mukaan haluavat yksityiset ihmiset maksaisivat esimerkiksi sata euroa kuussa ja yritykset tuhat euroa. Tukikummeille voi antaa myös kertalahjoituksia. Tukikummien toiminnasta kerrotaan eteenpäin kutsumalla tuttuja mukaan. Mihinkään kampanjointiin ei ole tarkoitus ryhtyä.

— Toimintaan voi osallistua kuka tahansa kiinnostunut. Silloin voi olla yhteydessä suoraan Kirkon diakoniarahastoon. Jo nyt on ilmaantunut myös niitä, jotka haluavat antaa suuria kertalahjoituksia, kertoo Niinistö.

— Säätiö on nyt saanut luvan rekisteröityä ja sillä on tarvittava 25 000 euron peruspääoma. Anomme vielä rahankeräyslupaa, jotta voimme käynnistää toiminnan, sanoo Häkkinen.