Ystävänpäivän Vantaan Laurissa (14.2.) nimimerkki "Esimerkin voima" kirjoitti lapsensa kokemuksesta seurakunnan päiväkerhossa. Lapsi kertoi pitävänsä kerhon lapsista ja leikkimisestä, mutta ei kerhotädistä. Tapa, jolla lapsille puhutaan kerhossa, häiritsi ja ärsytti. Kirjoittaja muistutti, miten merkittävää on aikuisen esimerkki ja se, miten lapsi kohdataan.

Vantaan seurakunnissa kokoontuu viikoittain 2000 lasta päivä-, perhe- ja iltapäiväkerhoihin. Ryhmiä on yli 100. Ammattiinsa koulutetut lastenohjaajat koettavat parhaan kykynsä mukaan toimia kerhoissa lasten parhaaksi. Työ on vastuullista ja haastavaa, mutta samalla antoisaa ja palkitsevaa.

Kun vanhemmat tuovat lapsena kerhoon, perhe kutsuu samalla seurakunnan työntekijät ns. kasvatuskumppaneiksi. Arvostamme tätä kutsua ja haluamme osaltamme olla luomassa luontevaa yhteyttä lapseen ja hänen perheeseensä. Tahdomme olla perheen tukena lapsen kasvussa sekä kristillisessä kasvatuksessa. Yhteys ja keskinäinen luottamus syntyvät ajan kanssa.

Seurakuntien kerhoissa pyrimme siihen, että lapsi kohdataan ainutlaatuisena ja ryhmän tärkeänä jäsenenä. Jumalan edessä me olemme kaikki samanarvoisia, Hänelle yhtä rakkaita. Kun lapseen suhtautuu myönteisesti, rakastaen, oppii lapsi katsomaan itseään kauniisti ja arvostavasti. Itseään arvostava arvostaa muitakin ja hyväksyy erilaisuuden.

On tärkeää, että vanhemmat antavat työstämme palautetta. Parhaiten palaute tehoaa silloin, kun se annetaan suoraan. Jos lapsella on ikäviä kokemuksia esimerkiksi päiväkerhossa, kannattaa asiasta keskustella kyseisen kerhon työntekijän, lastenohjaajan, tai toiminnasta vastaavan lapsityönohjaajan kanssa. Meille on tärkeää tietää, missä onnistumme ja mitä pitää vielä kehittää.