Lassilan luomutilalla tulee ensimmäisenä vastaan mustavalkoinen kissa, joka roikottaa suussaan kuollutta hiirtä ja kehrää silityksestä. Koivukujan päässä, talvenkohmeisella pihalla on lasten leluja, aittoja ja kanojen kesäaitaus. Nyt kanat ja lampaat viettävät talvea sisätiloissa.

Tuusulalainen Lassilan tila on yksi Paijalan viidestä alkuperäisestä talosta, jotka perustettiin 1500-luvulla Tuusulanjärven länsirannalle. Nykyisen suvun hallinnassa tila on ollut yli 300 vuotta. Jukka Lassila otti paikkansa talon nuorena isäntänä kymmenen vuotta sitten. Pientä perhetilaa pyörittävät lisäksi vanhapari ja Jukan vaimo.

Jukka Lassila on erikoistunut valkuaiskasvien kasvattamiseen. Suoramyyntipisteestä löytyy tuttujen viljalajien lisäksi kokonaisia speltinjyviä, härkäpapuja ja hampunsiemeniä.

— Historiallisesti härkäpapu on ihmisravintokasvi. 1970-luvulla oli vallalla sellainen visio, että härkäpavusta tulee rehukasvi. Soijantuotanto oli paljon halvempaa. Nyt kuitenkin härkäpapua taas arvostetaan, koska maailmalla myydään geenimuunneltua soijaa, jota monet eivät halua.

Lähiluomuko luksusta?

Ilmastonmuutoksen myötä ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia siitä, kuinka ruoka on tuotettu. Vaikka luomu mielletään helposti kalliiksi luksukseksi, ostavat sitä usein vähävaraiset opiskelijat. Toinen käyttäjäryhmä ovat varakkaat terveystietoiset.

— Ruokapiireistä tai suoraan tilalta ostettuna luomukin tulee lopulta edulliseksi. Kun kuivat pavut keittää ja liottaa, jää kilohintakin pieneksi, Lassila laskee.

Luomutilalla käytetään typensitojakasveja, fossiilisista polttoaineista valmistetut keinolannoitteet ovat pannassa.

— Pitkällä tähtäimellä luomu on järkevin tapa, Lassila toteaa.

— On kansantaloudellisesti järkevää, että maatilat käyttäisivät vähemmän energiaa. Tulee kalliiksi, jos maatilojen ravinteet menevät vesistöön, josta ne joudutaan puhdistamaan. Myös tavanomaisten tilojen kannattaisi ottaa oppia luomuviljelystä. Esimerkiksi typensitojakasvit antavat mahdollisuuden hoitaa luonnon omalla kierrolla typen, joka muuten aiheuttaa otsonikatoa.

Sukutilan uusi suunta

Jukka Lassilalle päätös jäädä jatkamaan vanhempien tilaa oli itsestään selvä. Luomutuotanto tuntui hänestä oikealta ratkaisulta. Olivathan aikanaan aatteet vapaasta, tasa-arvoisesta ja ekologisesti kestävästä yhteiskunnasta vieneet nuoren miehen mukanaan. Lassila kieltäytyi käymästä armeijaa, ja istui totaalikieltäytyjänä vankilatuomionsa.

Nykyään ekologia toteutuu omalla tilalla, mutta se on vaatinut paljon itseopiskelua ja sitkeyttä.

— Koulussa luomuopintoja oli vain pari opintoviikkoa, mutta peruskasvibiologiallakin pärjää, kun osaa soveltaa tietoja, kertoo Uudenmaan maaseutuopistossa opiskellut Lassila.

Ihan yksinäistä ei luomutilan pitäminenkään ole. Tuusulan luomuviljelijät ovat aktiivisia ja toimivat yhdessä luomujärjestöjen kanssa. Tuotteiden markkinoinnissa ja kuljetuksissa tehdään yhteistyötä.

Lassilan tilan tuotteita saa ostaa lähinnä pienistä luomukaupoista ja suoraan tilalta.

— Isoissa marketeissa ei tunnuta ymmärtävän, että tuotanto ei aina ole tasalaatuista tai tavarantuottamisessa voi tulla viivästyksiä. Luomuviljelijän asema markettien edessä on heikko, on toimittava kaupan ehdoilla, Lassila pahoittelee.

EU-kiemuroita

Lisääntyvät EU-säädökset tuovat maatilojen elämään omat kiemuransa. Kun EU:n tilauudistus helpottaa keskieurooppalaisten viljelijöiden asemaa, niin suomalaisille se tarkoittaa toiminnan jatkumista usean erilaisen tuen turvin.

— Tukien varaan on vaikea suunnitella pitkäjänteistä toimintaa, Lassila kritisoi.

— Kun maataloudessa tekee ison investoinnin, sen pitäisi olla kannattavaa vielä kymmenen vuodenkin päästä. EU suosii suuria tuotantoyksiköitä. joiden ongelmana on se, että ne ovat myös alttiita kaatumaan. Jos olisi alun perin tähdätty suosimaan monipuolisempaa tuotantoa, tätä ongelmaa ei olisi. Suuria tuotantoyksiköitä suositaan siksi, että teollisuus saa mahdollisimman halpoja raaka-aineita.

Entä jääkö maatilanpitäjälle vapaa-aikaa? Lassila toteaa työn olevan hänelle harrastus, ja harrastuksen olevan työ. Kahden lapsen isälle jokainen päivä kotitilalla on erilainen.

— Elukoita pitää tietenkin hoitaa. Yritetään myydä tuotteita, valmistetaan, pakataan, korjataan rakennuksia, Lassila luettelee.

Talvella jää aikaa hiihtämiseen, kesällä soutamiseen.

Jukka Lassila pakkasi speltinjyviä ma 4.2.