Lupaava lumisade muuttuu nopeasti vesisateen ropinaksi. Se ei Kaartin jääkärirykmentin alokasta hetkauta,tuuleen ja rännän piiskaamiin säihin on saanut tänä talvena tottua. 19-vuotias Teemu Svala Myyrmäestä aloitti varusmiespalveluksensa Santahaminassa tammikuun alussa. Palveluspaikkana on rykmentin tukikomppania, jossa keskitytään tulenjohtoon ja panssarien torjuntaan. Teemu on viime kevään ylioppilas Vaskivuoren lukiosta. — Ainoa toiveeni oli päästä Santahaminaan ja se toteutui. Olisin tietysti halunnut aloittaa jo kesällä. Kesällä oli kuitenkin täyttä ja monien muiden tavoin Teemun armeijan aloitus siirtyi vuoden alkuun.

Huumorilla pärjää pitkälle

Teemu ei missään vaiheessa ajatellut siviilipalvelusta, vaikka tietää joitakin, jotka ovat valinneet sen. — Intin käyneet kaverit ovat tietenkin kertoneet etukäteen kokemuksiaan. Tulin tänne kuitenkin aika avoimin mielin katsomaan, minkälaista tämä on. Paljon on sellaista, kuin odotinkin. Mutta kurin kovuus vähän yllätti, Teemu myöntää. Huumorilla pärjää Teemun mukaan pitkälle, kunhan vain muistaa, että armeija on totista touhua. Herkästi hymyilevänä poikana Teemukin on saanut kuulla, että alokas Svala hymyilee liikaa. Inttiin kotiutumista ovat helpottaneet samaan aikaan aloittaneet ystävät. Myyrmäestä on Santahaminassa monia entisiä koulukavereita ja pelikavereita. — Olen saanut myös uusia kavereita. Kahden kanssa on jo sovittu, että pidetään yhteyttä siviilissäkin, Teemu kertoo.

Kahdentoista jätkän tuvassa

Kasarmilla asutaan monen hengen tuvissa ja nukutaan kerrossängyissä. Teemun tuvassa oli 12 varusmiestä. Nyt heitä on 11, sillä yksi keskeytti heti alussa. Ensimmäisten viikkojen aikana keskeyttämiset ovatkin melko yleisiä. Armeijaan meno on suuri elämänmuutos. Ensimmäisinä öinä monen on vaikea saada unta, ja voi olla kova pala olla koko ajan yhdessä muiden kanssa. Teemu kertoo sopeutuneensa yllättävän hyvin. — Olin varmaan ainoa meidän tuvassa, joka nukkui heti ekasta yöstä lähtien sikeästi. Tupaan pääkaupunkiseudun poikien joukkoon tuo väriä Brasiliassa koko elämänsä asunut nuori mies, joka tuli Suomeen vain kaksi päivää ennen armeijan alkua. Teemu myöntää, että ihmissuhdetaitoja oppii intissä koko ajan lisää. — On välttämätöntä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Kahdentoista jätkän huoneessa ei voi sooloilla, Teemu toteaa. Hyvästä kunnosta on ollut Teemulle apua sopeutumisessa armeijaan. Hän on pelannut kouluaikana koripalloa ja salibandya. Lukion jälkeen hän oli puoli vuotta lentoasemalla kuormaamassa matkalaukkuja. Se takasi kunnon pysymisen hyvällä tolalla.

Lomallakin ajautuu inttijuttuihin

Yhteydet kotijoukkoihin ovat sujuneet Teemun mukaan hyvin. Heti ensimmäisenä sunnuntaina oli Santahaminassa omaisten päivä, jolloin läheiset pääsivät tutustumaan alueeseen, kurkistamaan tupiin ja käymään sotilaskodissa. Lomatkin pyörivät kahden ensimmäisen viikon jälkeen joustavasti. — Mutta vaikka kuinka olisi päättänyt lomalla olla puhumatta inttijuttuja kavereille, niihin vaan ajautuu. Elämä on nyt inttiä, Teemu toteaa. Alokkaat ovat päässeet jo kokeilemaan myös leirielämää, sillä joukkue on viettänyt kolme telttayötä. Pian alokaskausi päättyy juhlalliseen sotilasvalaan ja rykmentin alokkaista tulee Kaartin jääkäreitä. Teemua kiinnostaa johtajakoulutus aliupseerikoulussa. — Siitä on hyötyä useimmissa ammateissa, Teemu pohtii. Teemun joukkueella on viisi alikersanttia ja heidän kanssaan yhteistyö sujuu. Armeijan jälkeen Teemulla on ajatuksissa sosiaali- tai hoitoala. — Tulevina kuukausina täällä armeijassa oppii varmaan toisten kanssa toimeen tulemista. Sen lisäksi oppii varmaan tuntemaan myös itseään, paljon enemmän kuin tähän mennessä, Teemu miettii.