Pakistan on viime aikoina vilahtanut taajaan uutisotsikoissa. Presidentti Pervez Musharrafin johtama sotilasjohto on Yhdysvaltain liittolainen terrorismin vastaisessa sodassa. Pakistanin tilanne on kehittynyt sisällissodaksi ainakin maan luoteisilla heimoalueilla, jossa fundamentalistisella sissiliikkeellä Talibanilla ja terroristijärjestö al-Qaidalla on vankka jalansija.

Vaalit, joiden on tarkoitus viedä Pakistania kohti ainakin osittaista demokratiaa, pidetään 18. helmikuuta. Poissa on kuitenkin vahvin ennakkosuosikki pääministeriksi, sillä Benazir Bhutto murhattiin terrori-iskussa joulukuun lopussa. Ydinasevaltion tulevaisuus näyttää äärimmäisen epävarmalta.

Islamilaisen valtion 116 miljoonasta asukkaasta viisi miljoonaa on kristittyjä. Satatuhatta heistä elää Afganistaniin rajautuvassa luoteisessa maakunnassa, osa heimoalueella, joka on käytännössä sotatoimialuetta.

— Elämme pienissä 20–500 perheen yhteisöissä hajallaan ympäri maakuntaa, jonka 16 miljoonasta asukkaasta 12 miljoonaa on pataaneja — sotaista heimoa, josta talibanitkin tulevat. Meitä kristittyjä asuu myös rajan pinnassa olevalla heimoalueella, jossa eivät ole voimassa sen paremmin Pakistanin kuin Afganistanin lait, kertoo Peshawarin piispa Mano Rumalshah.

Pakistanin yhdistyneen protestanttisen kirkon piispa johtaa hiippakuntaa, joka on saanut nimensä luoteisen alueen pääkaupungin Pes-hawarin mukaan. Viime viikolla hän vieraili Suomessa yhteistyökumppaninsa Suomen Lähetysseuran kutsumana. Lähetysseura tukee hiippakunnan sosiaali-, koulu-, terveydenhuolto- ja raamattu-työtä ja auttaa jälleenrakennuksessa vuoden 2005 maanjäristysalueilla.

Pakistan on sekasorron tilassa

Piispa Rumalshah on huolissaan maansa tulevaisuudesta. Hänen mukaansa Pakistan on sekasorron tilassa.

— Kukaan ei ole hyökännyt Pakistaniin, mutta Irakin ja Afganistanin sodat ovat tehneet siitäkin sotatoimialueen. Maassa raivoaa sisällissota fundamentalistien ja maltillisen islamin kannattajien välillä. Sen tärkein syy on hallituksen läheinen liittolaisuus Yhdysvaltojen kanssa.

Tilannetta vaikeuttaa se, että Pakistanin sisäinen kiista ei ratkea pelkästään vaaleilla.

— Jos lännen ja islamin välinen vastakkainasettelu ei lievene, Pakistanin tilanne ei muutu. Olen siitä vakuuttunut, koska islamilaisessa maailmassa on nyt vahva tunne siitä, että se on lännen hyökkäyksen kohteena.

Fundamentalismia ei piispa Rumalshahin mukaan voida kitkeä pois sotilaallisin keinoin, ei ainakaan Pakistanin ja Afganistanin pataanialueilta. Pataanit eivät alistuneet briteille, eivätkä heitä nujertaneet venäläiset. He ovat valmiit taistelemaan oikeaksi katsomansa asian puolesta tarvittaessa viimeiseen mieheen.

— Emme kaipaa pommeja. Tarvitsemme sairaaloita, kouluja, teitä, vesihuoltoa, työtä ja teollisuutta, joka antaa näille kautta historian hyljeksityille ihmisille samat mahdollisuudet elää kuin muualla Pakistanissa.

Tarvitaan myös uutta ymmärrystä islamilaisen ja läntisen maailman välille. Nyt ongelmana on piispan mukaan se, että maallistuneessa lännessä ei ymmärretä uskonnon merkitystä muslimeille eikä muslimimaissa sitä, miten maallistunut länsi on.

— Lännessä uskonto on taka-alalla, yksityisasia. Etelä-Aasiassa ja yleensä islamilaisessa maailmassa ihmisen identiteetin määrittää hänen uskontonsa. Lännessä lehdet ovat tottuneet siihen, että Jeesusta sopii pilkata. Täällä ei siksi oikein oivalleta, miten paljon muslimeja loukkaa, kun profeettaa pilkataan.

Tanskalaislehden julkaisemien piirrosten seuraukset kantoivat nahoissaan Pakistanin kristityt.

— Meitä lyötiin, koska me olemme kristittyjä. Ei siellä ymmärretä, että kuvien julkaisu ei liittynyt uskontoon. Maallisen lehden ratkaisu antoi uskonnolleni huonon maineen ja me jouduimme kärsimään siitä.

Länsi ja islamilainen maailma elävät Rumalshahin mukaan juoksuhaudoissa, joissa viholliskuvat ja ennakkoluulot hallitsevat. Niitä pitäisi purkaa käymällä käsiksi yhteisiin ongelmiin, rakentamalla mieluummin siltoja kuin aseita. Myös Palestiinan tilanne pitäisi vihdoin ratkaista, koska se ruokkii terrorismia.

Elämää jatkuvan uhan alla

Sotatila näkyy Peshawarin hiippakunnassa monella tavalla: sähkön ja kaasun jakelussa on katkoksia, bensiinistä on pulaa, liikkuminen on rajoitettua ja leivän hinta on kivunnut pilviin. Uusi ilmiö alueella ovat itsemurhaiskut, jotka eivät aiemmin lainkaan kuuluneet paikalliseen kulttuuriin.

Joillakin seuduilla talibanit ovat sulkeneet cd-kauppoja, parturiliikkeitä ja kouluja, joissa on sekä poikia että tyttöjä. Myös Peshawarin hiippakunnan ylläpitämä Edwardes College on saanut uhkauksia.

— Kristityt eivät kuitenkaan ole joutuneet laajemman hyökkäyksen kohteeksi, sillä viha kohdistuu ennemmin maltillisiin muslimeihin. Elämme silti jatkuvan uhan alla. Jos joku tekee avoimesti evankelioivaa työtä muslimien parissa, hän maksaa siitä hengellään. Kymmenen päivää sitten tapettiin helluntaipastori.

Pakistanin kristityt kuuluvat maan köyhimpään väestönosaan. Kun työttömyys on kasvanut, heidän on erityisen vaikea saada työtä. Maan hallitus kuitenkin takaa kristityille vapauden kokoontua jumalanpalveluksiin.

— Huolestuttavaa on kuitenkin lakiesitys, joka tehtiin viime kesänä. Sen mukaan voi saada kuolemanrangaistuksen, jos kääntyy pois islaminuskosta. Toisin päin kääntyminen olisi sallittua.

Käytännössä uskonnon vaihtaminen on militanttien vuoksi piispan mukaan nytkin hengenvaarallista.

— Mutta huolestuttavaa on, jos käytäntö muuttuu laiksi. Kääntymisiä uskonnosta toiseen tapahtuu erittäin harvoin. Mutta ymmärrän nyt aiempaa paremmin niitä, jotka ovat salaa kristittyjä.

Auttamistyö saa tunnustusta talibaneilta

Vaikka fundamentalistit tekevät elämän vaikeaksi, tilanne ei ole mustavalkoinen. Alueen kristityt saavat elää uskonsa mukaisesti, ja heidän tekemäänsä auttamistyötä arvostavat myös talibanit. Yksi osoitus tästä oli, kun talibanit auttoivat vapauttamaan kirkon ylläpitämän Bannun sairaalan kidnapatun ylilääkärin.

— Otin yhteyttä talibanien johtajaan. Hänen avullaan saimme lääkärimme pelastettua, piispa kiittää.

Vaikka kristityt ovat alueella pieni vähemmistö, heidän vaikutuksensa on suuri. Peshawarin hiippakunnalla on kouluja, sairaaloita ja terveysasemia. Yksi niistä on Tankin sairaala, jossa on työssä myös kolme Suomen Lähetysseuran työntekijää. Sairaala saa apua Suomen valtion kehitysyhteistyövaroista.

— Teidän pitäisi täällä Suomessa olla ylpeitä näistä naisista. Sairaalan muurin toisella puolella on al-Qaidan paikallinen keskus, mutta nuo naiset tekevät siellä vuodesta toiseen rohkeasti työtään.

— Me hoidamme kaikkia, 99-prosenttisesti muslimeja. Emme kysy taustoja, kun sairaalaan tuodaan loukkaantuneita ja haavoittuneita. He voivat olla ystäviä tai vihollisia, mutta meille he ovat apua tarvitsevia ihmisiä. Talibanit tietävät, että välitämme heistä. Siksi saamme olla täällä.

Piispa Rumalshahin mukaan muslimit kunnioittavat sitä, että kristitty tunnustaa värinsä. Hän arvostelee kristillistaustaisia avustusjärjestöjä, jotka tulivat maanjäristysalueelle ja olivat niin puolueettomia, että unohtivat kysyä, tarvitsisivatko myös paikalliset kristityt apua.

— Olemalla avoimesti kristittyjä pystymme fyysisen auttamisen lisäksi kohtaamaan toisen ihmisen uskon. Voimme silloin ottaa myös askelia sovituksen tiellä. Olemme mukana paikallisessa kansanliikkeessä nimeltä Uskon ystävät. Maltillisten muslimien kanssa korostamme, että sekä kristityille että muslimeille usko on tärkeää ja uskon keskeinen sanoma on elää rauhassa.