Nettiin menijä on herkkä ja syvästi uppoava ei-ulkoilmaihminen, joka pahastuu kun nettiin lähtöä vertaa golfaamaan lähtöön. Ei hän lähde kotoa! Tässä hän on, läsnä. Hän googlaa eikä golfaa! Hänen puolisonsa ei ole golfleski, puoliso on koti-ihmisen onnekas kumppani!

Puoliso voi kuitenkin kauhukseen nähdä nettiin menijän katoavan syvälle umpisukkeluksiin. Netti imaisee menijän pyörteen lailla; ihminen kutistuu ja vajoaa vedenalaiseen maailmaan, jossa puhe on tyhjiä ilmakuplia ja katse lasittunut verkkokalvolle.

Verkko kietoo googlaajan sotkuiseen vyyhtiin, jossa ei auta pyristellä vastaan. Googlaajasta näkyy enää kumara selkä ja kasaan painuneet hartiat. Hän on lannistunut kala pyydyksessä, saalis josta ei ole muuksi kuin asetettavaksi perkuupöllille.

Selkärangan kaari sen kertoo: googleski saa syödä hellästi vaalimansa pyhäpäivän nieriän yksinään. Verkosta ei niin vain selvitä kuivalle maalle, lasipurkkiin päätynyt silli ei ole katsekontakti eikä tonnikalasäilyke syvästi läsnä.