Juha-Pekka Pystynen, 47, aloitti Helsinki-Vantaan lentoaseman johtajana viime joulukuun alussa. Lentoaseman alueella toimii noin 1100 yritystä ja eri työnantajien palveluksessa on alueella lähes 20 000 työntekijää.

Lentoaseman johtaminen on kuin kaupungin johtamista.

— Toimintojen yhteensovittaminen on ykköstehtäväni. Siinä ei voi onnistua, ellei ole erittäin hyvä henkilöstö ja organisaatio. Tässä vajaassa kahdessa kuukaudessa olen jo havainnut, että ne täältä löytyvät, Pystynen kiittelee.

Pitkän linjan lentoupseeri

Pystynen ehti tehdä tätä ennen Ilmavoimien palveluksessa liki 30-vuotisen uran, alkuun lentäjänä ja lennonopettajana sekä viimeiset 20 vuotta erilaisissa johtotehtävissä.

— Lentäminen ei ollut lapsuushaaveeni. Lähdin kuitenkin isoveljen esimerkin innoittamana varusmiespalvelukseen Ilmasotakouluun Kauhavalle. Kun puin lentäjän sotisovan päälleni, tunsin, että olin löytänyt oman alani.

— Kaiken kaikkiaan lentämisen haasteellisuus oli minun juttuni. Siinä täytyy hallita sekä itsensä että lentäminen kaikissa olosuhteissa. Lisäksi sain opettaa toisia lentämään, everstiksi edennyt Pystynen kertoo.

Nykyinen työnantaja Ilmailulaitos Finavia tuli hyvinkin tutuksi noina vuosina, sillä Pystynen teki pitkään yhteistyötä laitoksen kanssa muun muassa ilmatilan hallintaan liittyvissä asioissa.

— Lentäjän tehtävistä olisi ollut edessä eläkkeelle lähtö 52-vuotiaana. Itse kuitenkin haluan tehdä töitä vielä pitkälti yli 60-vuotiaaksi.

Lentotunteja ehti kertyä runsaat parituhatta. Pystynen sanoo lentäneensä elämässään niin paljon, että ilmaan ei enää lentäjänä ole hinkua, ainakaan tällä hetkellä.

Lisää työpaikkoja

Helsinki-Vantaan kautta matkusti vuonna 2007 noin 13 miljoonaa henkilöä, missä lisäystä edellisvuodesta oli miljoonan matkustajan verran. Kasvun povataan jatkuvan tänä vuonna. Kasvavat luvut ovat lentoasemalle suuri ilonaihe mutta myös haaste, sillä koko toiminta on sopeutettava lisääntyvään liikenteeseen.

Kansainvälisten laskelmien mukaan lentoasemalle tulee jokaista miljoonaa matkustajaa kohti tuhat uutta työpaikkaa. Matkustajamäärän kasvu on siis veturina kaikelle kasvulle.

Kasvu tuo haasteensa myös joukkoliikenneyhteyksien kehittämiseen lentoasemalle. Pystysen mukaan sekä Kehä III:n parantaminen että rautatieyhteyksien rakentaminen ovat kiireellisiä hankkeita lentoasemankin kannalta. Lentoasema tekee yhteistyötä liikennesuunnittelussa Vantaan ja muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa.

Portti idän ja lännen välillä

Lentoaseman niin kutsutun non-Schengen-alueen laajennus valmistuu ensi vuoden lopulla. Aasian lisääntyvän liikenteen ja muiden Schengen-maiden ulkopuolelle ulottuvien lentojen matkustajat kulkevat sen kautta. Finavia ja Finnair markkinoivat Helsinki-Vantaata gatewaynä eli porttina Euroopan ja Aasian välillä. Noin kymmenen prosenttia viime vuoden matkustajista oli näitä kauttakulkumatkustajia.

Finnairin Aasian-liikenteen suosiota selittää osaltaan se, että pitkiin suoriin lentoihin verrattuna on edullisempaa lentää Aasiasta Helsinkiin ja jatkaa vaikkapa pienemmällä koneella Eurooppaan. Tai isommalla Amerikkaan asti.

— Suora lento esimerkiksi New Yorkista Delhiin kulkee Suomen yli. Jos kone tekee välilaskun Helsinki-Vantaalle, suoriudutaan 10 prosenttia pienemmällä polttoaineen kulutuksella ja vähemmillä päästöillä, koska kone voi lentää kevyemmällä polttoainemäärällä, Pystynen konkretisoi.

Paljon työkseen matkustavan Pystysen puheissa korostuu lentoaseman viihtyisyys. Matkustajan mielikuvat syntyvät monesta asiasta, kuten siitä, miten laskeutuminen sujuu, miten selkeästi matkustajia on opastettu, millainen tuoksu ensimmäisenä tulvahtaa vastaan, miten pitkät jonot rajamuodollisuuksiin on.

Helsinki-Vantaalla satsataan turvallisuuteen, sujuvuuteen ja houkutteleviin palveluihin.

— On tärkeää, että lentoasemasta jää matkustajalle jokin maku suuhun, elämyksiä mieleen.

Juha-Pekka Pystynen kävi neuvotteluja lentoaseman uusista palveluista ma 28.1.