Kun toiset ovat kotoisin Suomesta, jossa lämpötila saattaa laskea reilusti pakkasen puolelle, ja toiset Brasilian trooppisesta ilmanalasta, näkyykö lämpötilaero heidän tekemässään taiteessa? Mentaliteettieroja voi etsiä Vantaan taidemuseon uudessa näyttelyssä + 40 º C - 30 º C, jossa on mukana viisi suomalaista ja viisi brasilialaista nykytaiteilijaa.

Eija Keskinen, joka on ollut suomalais-brasilialaisen yhteistyön aloitteentekijöitä, arvioi, että ilmasto vaikuttaa ihmisten olemisen tapaan. Brasilialaiset ovat hänen mukaansa identifioituneet mereen ja uimarantoihin, joille elämä tuntuu keskittyvän. Elämäntapa on paljon sosiaalisempi kuin Suomessa, jossa ihmiset sulkeutuvat sisätiloihin. Taiteessa näkyvät kuitenkin selkeämmin yhteiskunnalliset kuin ilmastoerot.

— Suomalaistaiteilijat ovat apurahojen ja sosiaaliturvan ansiosta vapaammassa asemassa kuin brasilialaiset. Meillä taiteilijan ei tarvitse kuolla nälkään, vaikka hän ei saisikaan töitään kaupaksi. Vapauden ansiosta suomalaiset taiteilijat tekevät henkilökohtaisempia, päiväkirjanomaisiakin töitä.

— Brasilialaisten taiteilijoiden sen sijaan on ansaittava elantonsa taiteellaan. Se näkyy ehkä niin, että heidän töissään on yleismaailmallinen sävy. Brasilialaisten teokset ovat käsitteellisempiä, suomalaisten jotenkin omaan napaan keskittyneitä.

Brasilialainen Pedro Paulo Domingues sen sijaan ei näe suomalaisen ja brasilialaisen nykytaiteen välillä mitään olennaista eroa.

— Nykytaide on kansainvälistä enemmän kuin kansallista, joten se on ymmärrettävissä missä vain, hän sanoo.

Vaikka Vantaan taidemuseon näyttelyn tarkoituksena on etsiä lähinnä ilmaston aikaansaamia kulttuurisia eroja, mukana on myös teoksia, joita voi pitää kannanottoina ympäristön puolesta. Esimerkiksi Päivi Björkenheimin videoteoksessa Marja-Liisa taiteilija hiihtää puusuksilla pitkin lumetonta New Yorkia.

Catarina Ryöpyn tilateos Lyhyen matkan uimarin yksinäisyys on puolestaan inhimillisen ahneuden ja piittaamattomuuden tutkiskelua. Se esittää rinnakkain loistohotellin kattoterassin ja kanadalaisen asbestikaivoksen. Toinen Ryöpyn teos, Kuviteltu aika — tarkkailtu, on web-kameratallenne Alaskan ja Venäjän välisestä Beringin salmesta.

— Kamera on sijoitettu Little Diomeden saarelle ja se kuvaa Big Diomeden saarta. Saarien välillä kulkee kansainvälinen päivämääräraja. Saarten asukkaita uhkaa ilmaston lämpeneminen. Perinteiset elinkeinot ovat vaarassa, kun hylkeet ja kalat kaikkoavat. Ihmiset ovat oman elämänsä aikarajalla, Ryöppy kertoo.

+40 º C –30 º C eli brasilialaista ja suomalaista nykytaidetta 26.4. saakka Vantaan taidemuseossa Myyrmäkitalossa