Rakastan luterilaisen kirkkomme jumalanpalvelusta. Se on läpikäynyt monia muutoksia niiden vuosikymmenien aikana, joina olen siihen osallistunut. Se on saanut vaikutteita toisista kristillisistä kirkoista, roomalaiskatolisesta ja kreikkalaiskatolisesta kirkosta. Ehkä tämänkaltaiset muutokset edistävät ekumeenisuutta.

Ymmärrän senkin, että kaunista suomen kieltä on kirkollisessa toimituksessa uudistettava. Kieli muuttuu, eikä kirkko voi jäädä käyttämään kovin vanhaa kieltä.

En kuitenkaan ymmärrä, miksi eräänä sunnuntaina nuori pappi kehotti saarnatuolista seurakuntalaisia tunnustautumaan kristityiksi. Se särähti korvaan. Haluan edelleen tunnustaa yhteisen kristillisen uskomme. Voiko pappi muuttaa omin päin kirkollista kaavaa? Useimmat meistä ovat jo jumalanpalvelukseen tulollaan tunnustautuneet kristityiksi.