Tehdäänpä pieni ajatusleikki. Miten seurakuntaelämä Vantaalla järjestettäisiin, jos sitä alettaisiin organisoida ihan alusta? Käytössä olisi sama työntekijämäärä, samat taloudelliset resurssit ja suurin piirtein sama määrä kirkkoja ja seurakuntataloja. Jaettaisiinko kaupunki nykyiseen kuuteen suomenkieliseen ja yhteen ruotsinkieliseen seurakuntaan vai tehtäisiinkö jotakin aivan muuta?

Ajatusleikin ongelmana on, että organisaatiota ei luoda tyhjästä. Seurakunnallisella elämällä on Vantaalla satojen vuosien perinteet ja nykyinen seurakuntajakokin on syntynyt hyväksi havaituista syistä. Eri asia kuitenkin on, onko malli järkevä tulevaisuudessa. Yhteisen kirkkoneuvoston asettaman selvitysmiehen Matti Perälän mielestä ei ole.

Perälän selvitystyön ensimmäinen versio on nyt valmis ja tarkoitus on, että siitä keskustellaan niin luottamuselimissä, työntekijäkokouksissa kuin seurakuntalaisten keskuudessa. Virallisia lausuntoja ei ole pyydetty, vaan ajatus on käydä vapaata keskustelua. Vantaan Laurin lukijapalstallekin sopii lähettää palautetta. Keskustelua helpottaa, että nyt ei olla vielä päättämässä mistään. Jos muutoksia tehdään, niistä päätetään aikanaan luottamuselimissä.

Yhden miehen komitea päätyy siihen, että Vantaalla on viimeistään vuonna 2030 yksi suomenkielinen ja yksi ruotsinkielinen seurakunta. Tämä vastaa monen vantaalaisen riviseurakuntalaisen kokemusta. Kysyttäessä moni sanoo olevansa "Vantaan seurakunnan" jäsen. Perälän mukaan yhden seurakunnan malli olisi paras tapa järjestää seurakunnan talous ja hallinto ja jämäköittää johtamista, jota yhtymärakenne nykyisin hankaloittaa. Yhden seurakunnan malli toisi kaivattua joustavuutta: voitaisiin osoittaa työvoimaa sinne, missä sitä Vantaalla kulloinkin tarvitaan, ja olla uusilla alueilla mieluummin odottamassa ihmisiä kuin jälkijunassa.

Yhden ison seurakunnan ongelmana on kuitenkin, että siinä ei synny paikallisidentiteettiä. Kirkkohallituksen seurakuntarakennetyöryhmän tuoreen mietinnön mukaan hengellinen yhteisö syntyy parhaiten pienissä yksiköissä. Mutta onko tällaisen toiminnallisen yksikön pakko olla seurakunta vai voisiko Vantaalla olla muulla tavoin organisoitua toimintaa kotikirkon ympärillä?