Uusi vuosi toi uuden kalenterin. Joulunaluskaaoksessa lopullisesti sottaantuneen vanhan päivyrin sai jättää sikseen ja siirtyä puhtaille vuoden 2008 lehdille. Oma aika ja sen mukana koko elämä näyttää taas olevan hallinnassa. Uuteen kalenteriin on merkitty vasta harvat haasteet, ja nekin kauniilla käsialalla.

Kokemuksesta kuitenkin tiedän, että tänäkin vuonna kalenteriin ilmaantuu viikkoja, joita hallitsee kaaos: rumalla käsialalla hutaistut päällekkäiset menot ja säntäily. Tulee kausia, joina tärkeät kohtaamiset hoidetaan kuin liukuhihnalta ja oleelliset sanat jäävät kuulematta ja sanomatta.

Kalenterin vaihtuessa olo on kuin synninpäästön jälkeen. Kaiken entisen epämääräisyyden on juuri jättänyt anteeksiantavan Jumalan huomaan ja edessä on puhdas elämä. Silti tietää, ettei elämä sellaisena säily. Siihen hiipii aina rumuutta.

Jotkut tohtivat antaa uudenvuodenlupauksia. Itse en kehtaa kuin tunnustaa: "Herra, minä tunnustan sinun totuutesi valossa, että tulen vuonna 2008 tekemään syntiä ajatuksin, sanoin, teoin ja laiminlyönnein."

Kiitollisena otan vastaan Jumalan antaman uudenvuodenlupauksen: "Älä pelkää. Minä olen lunastanut sinut. Minä olen sinut nimeltä kutsunut. Sinä olet minun. Vaikka vuoret järkkyisivät ja kukkulat horjuisivat, minun rakkauteni sinuun ei järky eikä minun rauhanliittoni horju."