Vantaan seurakunnissa vietetään tänä vuonna teemavuotta, jonka tarkoituksena on nostaa esille ihmisten keskinäistä välittämistä ja kirkon mahdollisuuksia toimia auttamistyön kanavana. Teemavuoden sisältövastaava, yhteisen seurakuntatyön päällikkö Pontus Salmi korostaa sitä, että seurakuntien auttamistyö ei voi olla vain diakoniatyöntekijöiden ja muiden ammattilaisten asia.

— Lähimmäisyyttä ei voi jättää ammattilaisille, vaan se on jokaisen seurakuntalaisen ja jokaisen ihmisen tehtävä. Monelle ihmiselle keskeinen syy kuulua kirkkoon on se, että kirkko tekee hyvää. Yllättävän moni on myös itse halukas antamaan aikaansa tai rahaa toisten ihmisten auttamiseen, Salmi kiteyttää.

Salmen mukaan suomalainen hyvinvointiyhteiskunta elää murrosvaiheessa. Vuoteen 2025 mennessä Suomi on Euroopan Unionin ikääntynein maa. Vanhusväestö siis kasvaa. Toisaalta jo nyt on näkyvissä se, että köyhät köyhtyvät ja osa ihmisistä on monella tapaa syrjäytynyt tai syrjäytymässä yhteiskunnasta. Yhteiskunta ei pysty auttamaan kaikkia, vaan rinnalle tarvitaan kansalaisyhteiskuntaa, jossa kirkolla on tärkeä rooli.

— Kaupungin sosiaalityö ja seurakuntien diakonia kohtaavat asiakkaita, joiden ongelmista suurin osa liittyy toimeentuloon, erilaisiin riippuvuuksiin, mielenterveysongelmiin ja yksinäisyyteen. Yksinäisyys esimerkiksi on sellainen asia, johon vastaamiseen työntekijöiden resurssit eivät millään riitä.

Yksilökeskeisten työmenetelmien rinnalle tarvitaankin Salmen mukaan yhteisöllisiä työtapoja, joissa on mahdollisuus aitoon kumppanuuteen, vertaistukeen ja voimaantumisen kokemuksiin.

— Yhteisötyöllä pyritään vahvistamaan sellaista kansalaisyhteiskuntaa, jossa elämän mieltä ja merkitystä voidaan etsiä ihmisten omista tarpeista lähtien, Salmi selvittää.

Salmen mukaan Vantaan seurakunnissa laaditaan parhaillaan uutta diakoniastrategiaa, jossa yhteisölliset työtavat ja vapaaehtoistyö saavat entistä keskeisemmän sijan. Toki myös ammattimaista yksilöauttamista, kuten sielunhoitoa, edelleen tarvitaan.

— Strategiaa tehtäessä on tullut selväksi, että meillä on joillakin auttamistyön alueilla yllättävän iso rooli. Toki kaupungilla on moninkertaiset resurssit, mutta esimerkiksi sosiaalisin perustein vuokrattavia asuntoja meillä on melkein yhtä paljon ja diakoniatyöntekijöitä jopa enemmän kuin aikuissosiaalityötä tekeviä työntekijöitä kaupungilla, Salmi mainitsee.

Yhteisvastuukeräys toteutetaan näyttävästi

Teemavuoden aikana pyritään tekemään tutuksi tätä auttamistyötä, jonka mahdollistavat kirkollisveroa maksavat vantaalaiset. Samalla tarjotaan ihmisille mahdollisuuksia osallistua hyvän tekemiseen.

Vuoden keulahahmo on Vantaan Pyhän Laurin kirkolle nimensä antanut diakoni Laurentius. Hän auttoi Rooman köyhiä ja kärsi marttyyrikuoleman 1750 vuotta sitten. Laurentiukseen liittyy vuoden toinen iso tapahtuma, vaellus Laurin kirkolle elokuussa vietettävän Laurin päivän aattona.

Vuoden ensimmäinen tapahtuma on yhteisvastuukeräys, joka toteutetaan Vantaalla tänä vuonna poikkeuksellisen näyttävästi. Keräyskohteena ovat kehitysvammaiset Suomessa ja ulkomailla, ja kerääjiä pyritään saamaan paljon aiempaa enemmän.

— Vantaalla myös kehitysvammaisia on kutsuttu mukaan kerääjiksi ja osallistumaan keräykseen liittyviin, viikolla 10 pidettäviin, tilaisuuksiin. Lisäksi kehitysvammaiset askartelevat pyykkipoikia, joita myydään yhteisvastuun hyväksi. Keräyksen Vantaalle tuleva osuus käytetään vantaalaisten kehitysvammaisten hyväksi, kertoo teemavuoden tiedottaja Virpi Pakkala.

Muita teemavuoden tapahtumia ovat syksyksi suunniteltu hyväntekeväisyyskonsertti ja koululaisille suunnattu Kirkon aarretta etsimässä -tapahtuma. Teemavuosi näkyy myös asunnottomien yössä lokakuussa. Vapaaehtoistyön tueksi ollaan tekemässä omia internet-sivuja ja lisäksi on varattu 100 000 euron määräraha uusiin vapaaehtoistyön projekteihin.

Teemavuoteen ei sisälly suuria mainoskampanjoita.

— Tiedotukseen varatulla määrärahalla maksetaan minun palkkani, nettisivut, tapahtumien järjestelykuluja sekä erilaisia esitteitä. Helsingin tapaiseen mediakampanjaan ei Vantaalla ole lähdetty, Pakkala selvittää.Pauli Juusela