Vanhan testamentin kertomukset Joosefista ja hänen veljistään ovat perustarinoita veljeskateu-desta ja sovinnosta. Joosef oli isänsä suosikki, ja joutui siksi veljiensä kateuden kohteeksi.

Kateutta ruokkivat Joosefin unet ja niiden selitykset. Veljet heittivät Joosefin kaivoon ja myivät hänet sitten orjaksi Egyptiin matkaavaan karavaaniin. Siellä Joosef lopulta kohosi faaraon neuvonantajaksi unien selitystaidoillaan.

Kertomus aukeaa lopusta käsin. Veljet löytävät Joosefin Egyptistä. Jännittävien vaiheiden jälkeen Joosef saa myös isänsä Egyptiin ja pitää huolta veljistään ja koko suvustaan. Lopulta Joosef tekee sovinnon veljiensä kanssa, jotka olisivat siinä vaiheessa olleet jo valmiita vaikka ryhtymään hänen orjikseen. "Te kyllä tarkoititte minulle pahaa, mutta Jumala käänsi sen hyväksi. Hän antoi tämän kaiken tapahtua, jotta monet ihmiset saisivat jäädä henkiin", Joosef itse totesi.

Joosefin lausahdus sopisi hyvin myös toisen Joosefin, Marian kumppanin suuhun viestiksi kuningas Herodekselle, joka oli valmis murhauttamaan lapsia valtansa pitimiksi. Unet olivat tärkeässä osassa toisenkin Joosefin kertomuksessa, ja myös hänellä oli rohkeutta seurata niitä.

Kumpikaan Joosef ei ollut kuitenkaan pelkästään esikuvallinen hahmo. Joosefin veljiä epäiltiin varkaiksi tämän juonien takia. Marian Joosef oli aluksi aikeissa salaa jättää kihlattunsa. Lain mukaan Maria olisi voitu vaikka kivittää tämän vuoksi.

Tosipaikan tullen Joosef kyllä panee itsensä alttiiksi ja suojelee Mariaa ja lasta kaikin keinoin. Joskin hän sitten katoaa kertomuksesta, emmekä tiedä mitään hänen myöhemmästä kohtalostaan.

Kumpikin Joosef-kertomus sanoo samaa: Ihminen ei voi kääntää Jumalan suunnitelmia, mutta Jumala kyllä voi kääntää ihmisen suunnitelmat. Emmekä ikinä voi tietää, mikä kaikki voi palvella hänen suunnitelmiaan. Sellaisiakin miehiä tarvitaan, joilla on herkkyyttä kuulla uniaan ja seurata niitä.