Mikä sanoin kuvaamaton ahdistus on tänä jouluna kahdeksassa suomalaisessa perheessä. Kynttilöitä poltetaan, niin kuin tapana on, läpi joulukuun. Kuukausi etenee ja kirkkovuotta seuraava tietää alttarilla olevien kynttilöiden määrän — uutisista näkee paljonko niitä kertyy maailman rikospaikoille.

On kummallista, että tämän kaiken keskellä monia ahdistaa puhe tuomitsevasta Jumalasta. Ehkä siksi, että eurooppalaiset kirkot ovat niin keskittyneitä eettisiin kysymyksiin? Vatsa onkin hyvä täyttää eettisesti poimituilla banaaneilla, mutta sydäntä ja sielua ne eivät voi hoitaa. Maailmassa on ruuan puutteen lisäksi huutava pula oikeudesta.

Jotta voisi mennä kylläisenä nukkumaan, tarkoittaa se myös sitä, että mieltä ei paina läheisen ihmisen väkivaltainen kuolema. Kiellä vääryyden kokeneelta oikeudenmukaisen tuomion toivo, niin viet leivän nälkäisen suusta.

Jeesuksen paluun odotus pitäisi olla jokaisen lähimmäistään rakastavan joululahjalistalla taas tänäkin vuonna. Tule Herra Jeesus! Tule ja tuo oikeudenmukainen tuomio mukanasi.

Ensi sunnuntai on tuomiosunnuntai eli Kristuksen kuninkuuden sunnuntai. Sen aihe on Kristus, kaikkeuden Herra. Alttarilla on vihreä liina ja kaksi kynttilää. Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 143:1–10, Dan. 7:9–10, 13–14, 2. Tess. 1:3–10 ja Matt. 25:31–46.