Vantaan seurakuntien taloudellinen tilanne on selvästi parempi kuin pari vuotta sitten ennakoitiin. Syynä on sekä vuosia jatkunut säästölinja että verotulojen kasvu. Siihen puolestaan vaikuttavat yleinen ansiokehitys ja Vantaan väestönkasvu.

Parantunut taloustilanne tarkoittaa seurakuntayhtymän johtajan Paavo Virtasen mukaan käytännössä sitä, että nykyinen toiminta pystytään turvaamaan ja rahoittamaan lähivuosien investoinnit ilman lainaa.

Seurakuntien ensi vuoden talousarvioon ei sisälly kovin suuria rahaa vaativia toiminnallisia avauksia, sillä samoin kuin muualla myös kirkossa palkat nousevat tavallista enemmän.

— Kirkossa on lisäksi sovittu uudesta palkkajärjestelmästä, joka ottaa aiempaa paremmin huomioon työn vaativuuden. Tämä lisää kustannuksia. Myös kiinteistökulut ovat nousseet muun muassa energian hinnan nousun vuoksi. Seurakuntien toimintaan on budjetissa osoitettu aiempaa enemmän rahaa, mutta käytännössä nousevat kulut vievät siitä suurimman osan, selittää Virtanen.

Uusia vakituisia virkoja ei budjettiin sisälly lukuun ottamatta keskusrekisterin johtajan virkaa. Huhtikuun alussa aloittavan keskusrekisterin muut virat saadaan siirtämällä sinne työvoimaa paikallisseurakuntien toimistotyöntekijöistä.

Vapaaehtoistyötä kehitetään

Budjetissa seurakuntien toimintaan ja yhteiseen seurakunnalliseen työhön on varattu yhteensä 19 miljoonaa euroa. Seurakuntien toiminnassa painotetaan vuosina 2008–2010 jalkautumista omista tiloista ihmisten pariin sekä ihmisyyden ja inhimillisyyden puolesta toimimista.

Esimerkiksi yhteinen seurakuntatyö on varautunut käymään ensi vuoden aikana 10 000 sielunhoidollista keskustelua 2000 eri ihmisen kanssa. Yhteiseen seurakuntatyöhön kuuluvat muun muassa perheneuvonta, sairaalasielunhoito ja vammaistyö.

Monet paikallisseurakunnista aikovat lisätä vapaaehtoistyötä ja vastata sillä tavalla tuleviin haasteisiin. Budjettiesitys tukee tätä tavoitetta 100 000 euron vapaaehtoistoiminnan kehittämisrahalla. Lisäksi diakoniaa nostetaan esille viestinnän keinoin toisella 100 000 euron projektimäärärahalla.

Muuttoliike on myös otettu vakavasti: Tikkurilan seurakunta aikoo kehittää toimintaansa Pakkalan, Kartanonkosken, Tammiston ja Ylästön alueella, Vantaankoski varautuu Marja-Vantaan ja Rekola Leinelän kaupunginosan rakentamiseen.

Ylijäämää tarvitaan rakentamisessa

Käyttötalousmenot vievät seurakuntien budjetista vajaat 22,2 miljoonaa euroa. Investointeihin on ensi vuonna varattu 3,4 miljoonaa euroa. Seurakuntien budjetti on kaksi miljoonaa euroa ylijäämäinen.

— Tämä ylijäämä ja nyt säästössä olevat seitsemän miljoonaa euroa kuluvat suurimmaksi osaksi kolmen seuraavan vuoden rakennushankkeisiin. Ne pystytään nyt rahoittamaan ilman lainaa, toteaa seurakuntien talouspäällikkö Pasi Perander.

Ensi vuonna aletaan rakentaa uutta siunauskappelia Helsingin pitäjän kirkonkylään. Siunauskappelin jälkeen lähivuosien suurimmat rakennushankkeet ovat Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan toimitilat ja Päiväkummun seurakuntatalo. Kivistön kirkkoa aiotaan laajentaa ja kunnostaa ja myös Pyhän Laurin kirkko kaipaa peruskorjausta. Nämä voidaan tehdä omalla rahalla. Uuteen Tikkurilan kirkkoon, jota suunnitellaan rakennettavaksi myöhemmin, tarvitaan ulkopuolista rahoitusta.

Seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli budjettia 7.11. Kirkkovaltuusto päättää budjetista 27. marraskuuta.