Suomessa oli viime vuoden lopussa asunnottomina noin 7 400 yksineläjää ja 300 perhettä. Valtakunnallisesti asunnottomien määrä on hieman vähentynyt, mutta muutamissa suurissa kaupungeissa tilanne on vaikeutunut. Yksi niistä on Vantaa, jossa asunnottomien määrä hieman kasvoi ja lähestyi 500:n rajaa.

Vantaalla on Helsingin ja Tampereen jälkeen kolmanneksi eniten asunnottomia, noin 50 enemmän kuin Espoossa. Vantaalaisista asunnottomista suurin osa asui tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona, mutta osa asunnon puutteen vuoksi hoitolaitoksissa, asuntoloissa, ensisuojissa ja jopa kadulla.

Vaikka Vantaan kaupunki pystyi järjestämään asunnon noin 250 yksinäiselle ja 40 perheelle, jonon toiseen päähän tulee uusia ihmisiä, joilla ei ole asuntoa. Perheiden tilanne on kuitenkin helpottunut, sillä Valtion asuntorahaston selvityksen mukaan enää 15 vantaalaisperhettä oli tyystin vailla asuntoa.

— Lastensuojelusyistä perheiden tilanne selviää nopeammin, mikä tietysti oikein onkin. Vaikeinta on löytää asuntoa yksinäiselle asunnottomalle, jolla on päihde- tai mielenterveysongelmia sekä aiempia asumisongelmia. Jos on saanut joskus häädön tai taustalla on vuokravelkaa, on vaikea saada uutta mahdollisuutta, kertoo Vantaan seurakuntien asuntotyön diakoni Jaana Jäntti.

Kuusi vuotta asunnottomana

Hakunilalainen Eko, 55, menetti asuntonsa vaimon kuoltua joulukuussa 2000.

— Meillä oli kaupungin vuokra-asunto. Kun vaimoni kuoli kotona, en voinut jäädä sinne. Sen jälkeen olen nukkunut milloin missäkin: kavereiden nurkissa, rappukäytävissä, makuupussissa pensaiden keskellä ja hylätyssä henkilöautossa. Se oli minun oma turvapaikkani, mutta yhtenä päivänä se vietiin pois, Eko kertoo.

Ekolla on takanaan pitkä juomishistoria, parikymmentä vuotta. Vaimon kuolema pahensi ryyppäämistä.

— Aloin juoda suruun, eikä se ole hyvä lääke. Juomista on vaikea lopettaa, kun joutuu olemaan yötä ulkona tai kämpissä, joissa kaikki juovat. Yritän nyt seurakunnan avulla saada omaa pientä vuokra-asuntoa.

Eko kulkee rollaattorilla, sillä pian vaimon kuoleman jälkeen hän loukkaantui vakavasti auto-onnettomuudessa. Kaverin ajama auto pyörähti useita kertoja ympäri ja Eko halvaantui osittain.

— Silloin vietin monta kuukautta sairaalassa, hän sanoo.

Nyt Ekon päivät kuluvat kadulla tai kapakassa. Kirjastossa hän käy lukemassa lehtiä. Lisäksi hän käy Hakunilan seurakunnan Matalan kynnyksen maanantai -tilaisuuksissa ja joskus myös helluntaiseurakunnassa.

— On hienoa, kun seurakunnassa voi tavata ystäviä, saada ruokaa ja tulla kohdelluksi ihmisenä.

Lisää asuntoja ja tukea asumiseen

Jaana Jäntin mukaan Ekon tarina on tuttu, ja hänen tilanteessaan oleville ihmisille on usein kaikkein vaikeinta löytää asuntoa.

— Asunnottomien joukossa on kuitenkin myös niin sanottuja tavallisia ihmisiä, jotka esimerkiksi avioeron yhteydessä ovat menettäneet asuntonsa. Tai sitten vaikka yksityinen vuokranantaja on myynyt kämpän alta.

Hänen mukaansa asunnottomuuden kasvun takana näkyy monia syitä.

— Kalliit rakentamiskustannukset hidastavat rakentamista. Pulaa on etenkin pienistä kohtuuhintaisista asunnoista. Kaupungin asuntojonossa on noin 4000 asunnonhakijaa, joista puolet yhden hengen talouksia.

— Kun korkotaso nousee, monet ihmiset joutuvat myymään asuntonsa ja siirtymään vuokralle. Tämä puolestaan vaikeuttaa niiden asunnonsaantia, jotka ovat heikoimmassa tilanteessa. Minulla on myös sellainen tuntuma, että taloudelliset vaikeudet, vuokranmaksuongelmat ja häädöt ovat lisääntyneet.

Jäntin mukaan tarvittaisiin lisää pieniä asuntoja ja lisää tuettua asumista ja sosiaalista isännöintiä, joilla asumisen ongelmiin pystyttäisiin ajoissa puuttumaan. Vuokranantajien yhteistyöllä voitaisiin yrittää etsiä asuntoja myös niille, joiden asumisessa on ollut ongelmia.

— Vantaan seurakunnilla on nyt 71 diakonisen perustein vuokrattavaa asuntoa, mutta asuntohakemuksia on meilläkin jonossa liki sata.

Asunnottomien yö Myyrmäessä

Asunnottomien yötä vietetään YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17.10. Vantaalla teemana on "Lämmitä lähimmäistä — tanssi taivasalla" ja tapahtumapaikkana on Myyrmäki.

— Teemalla pyritään muistuttamaan, että nykyisin ihmiset jäävät usein yksin, kun elämässä tulee ongelmia. Kun esimerkiksi asunnoton lähtee hakemaan elämäänsä uutta suuntaa, hän tarvitsee avukseen yhteisöä, muita ihmisiä, jotka välittävät, korostaa Vantaan seurakuntien asuntotyön diakoni Jaana Jäntti.

Tanssi on mukana teemassa siksi, että vakavan aiheen äärelle haluttiin myös iloa ja lämpöä.

— Myyrmäen paalutorilla kello 18 alkavassa tapahtumassa on mukana tanssiryhmä Tulinuolet sekä Hämeenkylän seurakunnan pappi Jaakko Kara, joka Jaakon Enkeleiden kanssa esittää kreikkalaista tanssia.

Asunnottomien yön avaa entinen kaupunginjohtaja Erkki Rantala. Paalutorilla on kello 19 alkaen tarjolla kahvia ja grillimakkaraa, Myyringin Cafe Popolossa kello 18–20 soppaa ja Sininauhasäätiön päiväkeskus Myrrissä kello 18–22 kahvia. Laurean opiskelijat ovat järjestäneet torille asunnottomuuteen liittyvän "onnenpöyrän".

Asunnottomien yö päättyy Paalutorilla kello 21–22 vietettävään messuun, jossa on alkoholiton ehtoollinen. Messussa on mukana Tommi Varis yhtyeineen.