Mika Niemi, 12

Kuinka yleistä kiusaaminen on, oppilaskunnan puheenjohtaja Mika Niemi?

— Kiusaamiseen törmää melkein väkisinkin. Sitä on koulussa, mutta ei sentään kovin paljoa. Oppilaskuntakin osallistuu kiusaamisasioiden käsittelyyn. Parhaillaan on yhden jutun käsittely kesken. Kiusaaminen saa aikaan vähintäänkin pahaa mieltä, eikä se ole hyvä asia.

Mitä Taika-Petterin kanssa tehtiin?

— Varsinkin Nikke-nuken puheille sai nauraa. Taika-Petteri puhui Niken puheet vatsasta. Vaikka aihe oli vakava, se esitettiin hauskasti. Tärkeintä on muistaa, että toista ei saa kiusata. Ja jos on kiusannut toista, häneltä pitää pyytää anteeksi.

— Koulussamme on painopisteenä viihtyisä koulu. Se tarkoittaa myös sitä, ettei ketään saa kiusata.

Pisteillä 1–5, miten tilaisuus onnistui?

— Annan 4 pistettä. Akustiikka ei ollut paras mahdollinen, ja niinpä Niken puheista ei aina saanut selvää. Muuten esitys oli hyvä.

Riitta-Maija Vappula, 56

Kuinka yleistä kiusaaminen on, opettaja Riitta-Maija Vappula?

— Kiusaaminen ei ole lisääntynyt, mutta eipä juuri vähentynytkään. Väkivaltaiset, rankat tilanteet ovat tosin lisääntyneet. Välillä on tilanteita, jotka koskevat useampaa luokkaa ja vaativat suurempaa selvittelyä. Toisaalta kiusaamiseen puuttuminen on aikaisempaa tehokkaampaa.

Mitä Taika-Petterin kanssa tehtiin?

— Esityksen lisäksi oppilaat työskentelivät ryhmissä kymmenen minuuttia yllättävän tehokkaasti. Aihe koski kaikkia oppilaita, ja mielenkiinto säilyi koko ajan. Sen takia oli harmi, että osa oppilaista, kuten islamilaiset ja kirkkoon kuulumattomat, eivät voineet osallistua tilaisuuteen, koska se oli seurakunnan järjestämä ja pidettiin kirkossa.

— Joidenkin lasten mielestä kiusaamisesta ei pitäisi kertoa aikuisille siksi, että kertomisesta seuraa pahaa. Todellisuudessa puhuminen on tärkeätä. Yleensä kiusaaminen loppuu, kun siitä puhutaan aikuisille, sillä vain siihen, mikä on tullut julki, voidaan puuttua.

Pisteillä 1–5, miten tilaisuus onnistui?

— Annan 4 pistettä. Huumorilla höystetty käsittelytapa sopi hyvin varhaisnuorille, mutta akustiikka petti: Taika-Petterin apulaisen puheista ei saanut aina selvää.

Kirsi Jokinen, 28

Kuinka yleistä kiusaaminen on, nuorisotyön ohjaaja Kirsi Jokinen?

— Minulla ei ole omakohtaista kokemusta kiusaamisesta. Työn kautta olen nähnyt leireillä kahnauksia ja riitatilanteita, mutta ne eivät ole olleet kovin räikeitä. Joskus joihinkin kerhoihin on ollut tarpeen mennä selvittelemään tilannetta ja kertaamaan hyviä käytös- ja muita toimintatapoja.

Mitä Taika-Petterin kanssa tehtiin?

— Tilanne oli opetusluonteinen, vaikka siihen kuului jonglöörausta ja vatsasta puhumista. Opetus oli hyvin vastavuoroista: Taika-Petteri kyseli oppilailta ja kuunteli heidän vastauksiaan. Lisäksi oppilaat tekivät ryhmätyön.

— Aihe on tärkeä, ja toteutustapa vaikutti sopivalta viides- ja kuudesluokkalaisille.

Pisteillä 1–5, miten tilaisuus onnistui?

— Annan 5 miinus. Annan viitosen esityskokonaisuudelle: hyvälle rakenteelle, kuuntelijoiden aktivoimiselle ja opetussisällölle. Miinus tulee siitä, että osa oppilaista, joukossa esimerkiksi maahanmuuttajia, jäi opetuksen ulkopuolelle siksi, ettei voinut tulla kirkkoon.