Sivun toiminnot

Mila maitotyttö

Helena Malinen kantaa Mila-tytärtään sylissään rintaansa vasten. Kuuden viikon ikäinen vauva kuulee äidin hengityksen ja sydämenlyöntien äänet ja nukkuu rauhallista unta. Välillä kuuluu pienen pieni tyytyväinen tuhahdus.

— Synnytyksen jälkeen ensimmäiset kysymykset, jotka anoppi minulle esitti, olivat: "Riittääkö maitoa? Kasvaakos lapsi tarpeeksi?" Ne ovat kaksi kysymystä, joita tuoreelta äidiltä ei pitäisi kysyä, mutta ne taitavat olla juuri ne yleisimmät, Helena puuskahtaa.

Imetystä suositellaan terveydellisistä syistä. Vauvalehdissä sitä kuvataan äitiy-den huipentumaksi. Sen onnistuminen kuuluu äitiyden ihanteeseen.

Raskausaika ja synnytys menivät Helenalta ja Milalta hyvin. Epävarmuutta alkoi tulla vasta anopin esille nostamista kysymyksistä: Onnistuuko imetys vai ei? Onko äidistä ruokkimaan tytärtään?

Helena sai sairaalasta imettämistä varten rintakumin, jolla syöttämisen olisi pitänyt käydä helpommin. Parin viikon yrittämisen jälkeen vaikutti kuitenkin siltä, että johtopäätös, jonka anoppi oli jo ehtinyt vetää, oli oikea: "Ei tuosta näytä tulevan mitään."

Rintakumilla imettäminen ei tuntunut onnistuvan. Tuttujen sekä internetin palstoilta löytyneiden kertomusten mukaan koko imetys loppuisi sillä keinoin nopeasti.

— Sillä välin Milan paino putosi kolmen ja puolen kilon syntymäpainosta parisataa grammaa. Kyllä siitä pettymyksestä itkettiin ja tunne kehittyi melkein paniikiksi.

Luonnollista mutta haastavaa

Mila on ensimmäinen lapsi. Ensimmäisen lapsen kanssa kaikki tulee eteen uutena, kaikki vaipanvaihdosta imetykseen, itkujen sävyeroon ja painokäyriin.

— Minulla ei ollut mitään aikaisempaa kokemusta vauvoista, ei varsinkaan imettämisestä. Sairaalassa opetettiin kyllä pepun pesemistä ja kaikkea muuta, mutta imettämisestä, erilaisista imetysasennoista ja muusta ei puhuttu mitään, Helena Malinen sanoo.

— Tiesin, että imettäminen on maailman luonnollisin asia, mutta samalla se onkin aika haastavaa.

Helena kyseli apua imetystukiryhmästä, joka toimii Vantaalla, mutta sieltä ei nopeasti löytynyt ketään antamaan sellaista apua, jota hän koki tarvitsevansa.

— Minä halusin ihan konkreettisia neuvoja, jonkun, joka näyttää, miten imetys tosissaan käy.

Eräästä perhelehdestä Helena löysi Mammaliina-yrityksen ja kätilö Päivi Kiilin, joka toimii imetysohjaajana ja imetysohjaajien kouluttajana. Ehkä ammattilaiselta löytyisi apua?

Päivi Kiili tuli käymään sovitulle ohjauskotikäynnille. Parissa tunnissa käytiin läpi Helenan tilanne ja toiveet ja katsottiin, miten Mila saisi imettyä tarpeeksi maitoa ilman rintakumia.

— Imetysohjaaminen on yksityiskohtaista asioiden läpikäymistä. Katsomme äidin kanssa rauhassa yhdessä, missä asennossa vauvaa pidetään ja miten rinta tarjotaan vauvalle, jotta hän saa siitä parhaiten kiinni ja hyvän imuotteen, Päivi Kiili kertoo.

— Synnytyksen jälkeen ensimmäinen kysymys, jonka anoppi minulle esitti, oli: "Riittääkö maitoa?"

Ihokontaktiin

Milalle ja Helenalle imetysohjaus oli kuin hyvän haltiattaren lahja: muutaman viikon kuluttua rintakumista oli päästy eroon, Mila söi hyvällä ruokahalulla ja grammat vilisivät.

— Nyt pituutta on tullut viisi senttiä ja paino on 5200 grammaa. Vauva kasvaa — voi hyvä Luoja — se on mahtavaa, Helena toteaa.

Imetys on paitsi ruokailua myös läheisyyttä. Äidin ja lapsen väliseen suhteeseen liittyy myös erikoista kemiaa. Kun vauva ja äiti ovat ihokkain, äidin oksitosiini-hormonin eritys lisääntyy ja maitoa alkaa herua helpommin.

— Se on kuin liima, joka saattaa äidin ja lapsen yhteen. Ihokontaktilla on kaikin tavoin valtavan suuri merkitys äidin ja lapsen välisessä suhteessa, Päivi Kiili sanoo.

— Imetys ei tietenkään ole äitiyden edellytys. Mutta jos äiti haluaa imettää, eikä se syystä tai toisesta onnistu, siitä seuraa surutyötä. Aika monessa tapauksessa neuvonnalla, tällaisella "naiselta naiselle" –ammattitiedolla, imetystä voidaan kuitenkin auttaa.

Ja lisäksi tarvitaan sinnikästä yrittämistä.

— Tärkeintä on, että tavalla tai toisella äidille tulee tunne, että hän selviää vauvan kanssa, Päivi Kiili toteaa.

Helena Malinen nyökkäilee vieressä.

— Ainakin tämän kysymyksen yli päästiin voittajina. Uusia kysymyksiä kyllä on ja tulee vaikka kuinka paljon, mutta onneksi kysyvä ei tieltä eksy.

Sylissä Mila tuhisee ja jatkaa tyytyväistä untaan.

Jaakko Kaartinen-Koutaniemi
kuva Hans von Schantz
Vantaan Laurin lukupiiri

Lauri lukee

Etkö saanutkaan lehteä?

Vantaan Lauri jaetaan kaikkiin vantaalaistalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jakeluongelmista voi soittaa Postin asiakaspalveluun p. 020 071 000.

Lehden voi myös lukea näköislehtenä netissä tai noutaa seurakuntien tiloista. Osoitteellisen vuositilauksen hinta Vantaan ulkopuolelle on 30 euroa. Tilauksen voi tehdä sähköpostitse paivi.ryyti@kotimaa.fi tai soittamalla numeroon 050 381 7228.

Viikon kuva-arvoitus

Kuva-arvoitus 20

Uutiskirjeemme
Sähköpostiosoitteesi

HTML
Teksti
Tutustu arkistoomme...