Kartanonkoskella on arkipäivisin hiljaista. Suuri osa asukkaista, ainakin lähes kaikki miehet, ovat töissä. Autoja kaarimaisilla teillä liikkuu harvakseltaan, mutta lastenvaunuja tulee vastaan jalkakäytävillä ja poluilla.

Pari vuotta sitten tehdyn tilastokatsauksen mukaan Kartanonkosken pientaloissa asuvista naisista joka neljäs oli äitiyslomalla tai hoitovapaalla.

Kartanonkoskella asuu poikkeuksellisen paljon perheitä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Heitä ovat houkutelleet alueelle sen inhimillinen mittakaava, värikkäät talot ja luonnonläheisyys. Palveluissa sen sijaan on parantamisen varaa, päiväkotipaikkoja ei ole tarpeeksi, lähikauppa puuttuu ja parkkipaikoista on pulaa.

— Kartanonkoskella on nyt noin 150 lasta, jotka ovat hoidossa muualla, lähinnä Martinlaaksossa ja Tikkurilassa. Vuodenvaihteessa moni heistä saa paikan Illenpuistoon valmistuvasta päiväkodista, mutta uusille tulokkaille emme voi luvata hoitopaikkaa alueelta, selvittää päivähoitopäällikkö Pirjo Koivulainen.

Vaikka suomalaisista ammattiarkkitehdeistä moni karsastaa ruotsalaisten suunnitteleman alueen "möhkömäisiä ja falskeja" rakennuksia, asukkaat ovat toista mieltä. Kaupungin tekemän asukaskyselyn mukaan kolme neljästä antoi kyselyssä alueen rakennuksille arvosanan erittäin kaunis ja aluetta pidettiin viihtyisänä.

Yhteisön luomisessa on onnistuttu niin hyvin, että asukkaat pitävät Kartanonkoskea turvallisena. Eniten pelottaa liikenne.

Backaksen kartanon pelloilla

Kartanonkosken nimi juontaa juurensa alueen historiasta. Kartanonkoski on rakennettu läheisen Backaksen kartanon pelloille, ja vähän matkan päässä virtaa Vantaanjoen Ruutinkoski.

Kartanonkosken talot on rakennettu 2000-luvulla, mutta naapuriin Helsingin Pitäjän Veromiehenkylään muutti veronkantaja jo 1480. 1500-luvun puolivälissä siellä oli asukkaita 60–80.

Kartanonkoski on osa Pakkalan kaupunginosaa, joka on saanut nimensä Backaksen kartanosta. Kartano oli 1500-luvulla vielä pieni karjatila. 1600- ja 1700-luvuilla siitä tuli rustholli eli ratsutila. Tilalla oli verovapauden vastineeksi velvollisuus varustaa ratsumies Ruotsin kuninkaan palvelukseen.

1818 rakennettiin nykyisen kartanon päärakennus, jota asuttivat ensin Hagelstamit ja sitten Ehnroothin suku. Ensimmäisen maailmansodan aikana satojen hehtaarien laajuiseksi kasvanut tila myytiin Elannolle, ja se tuotti suurimman osan osuusliikkeen pääkaupunkiseudulla myymistä elintarvikkeista.

Nykyinen Backaksen puutarha kuuluu edelleen HOK-Elannolle, mutta maa-alueet on aikaa sitten myyty pois tai lunastettu valtiolle. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokenttä sijaitsee entisillä kartanon mailla.

Puolet on muuttanut Helsingistä

Vantaan kaupungille lentokentän ja Kehä III:n merkityksen oivaltaminen on ollut tärkeää. Kartanonkoski on osa Aviapolista, lentokenttäkaupunkia, jossa sijaitsee isoja yrityksiä sekä kauppakeskus Jumbo.

Kartanonkoskella asuu hyvin koulutettua väkeä. Alueen pientaloissa asuvista 37 prosentilla oli vuonna 2005 ylempi korkeakoulututkinto, kun koko Vantaalla vastaava osuus oli 7 prosenttia.

Kartanonkosken rivi-, pari- ja omakotitalot ovat omistusasuntoja, mutta kerrostaloissa on myös vuokra-asuntoja. Kerrostaloissa asuu enemmän lapsettomia pariskuntia ja yksineläjiä kuin pientaloissa.

Muilla Vantaan uusilla asuntoalueilla muuttajien selvä enemmistö tulee muualta Vantaalta. Kartanonkosken herättämästä kiinnostuksesta, arvostuksesta ja alueen saamasta julkisuudesta kertoo se, että yli puolet muuttajista on tullut Helsingistä ja moni myös muualta Suomesta. Ulkomaalaistaustaisia Kartanonkoskella asuu kuitenkin melko vähän, vaikka lentokenttä onkin melkein naapurissa ja alueella on kansainvälinen koulu.

Alueen arvostuksesta kertoo myös hintataso: asunto Kartanonkoskelta on monen sinne muuttaneen mielestä myös kannattava sijoitus.

Tulevaisuudessa kaupungin, Tikkurilan seurakunnan ja yhdistysten kannattaa palveluja suunnitellessaan miettiä nuorisoa. Muutaman vuoden päästä kun neljännes Kartanonkosken asukkaista on kouluikäisiä.

Kartanonkoski

• Asukkaita 3811.
• 0–6-vuotiaita lapsia 711 ja 7–15-vuotiaita 364. Yli 65-vuotiaita 33.
• Ulkomaan kansalaisia 119.
• Asuntojen keskikoko 71,7 neliötä.
• Noin kaksi kolmesta asunnosta on kerrostaloissa, kolmannes rivitaloissa. Omakoti- ja paritaloja on noin 40 kaikkiaan 1650 asunnosta.
• Kartanonkoskella on vain vähän työpaikkoja. Töissä käydään Helsingissä tai muualla Vantaalla.
• Alueella on yhtenäiskoulu, kolme päiväkotia ja ryhmäperhepäiväkoti sekä neuvola. Lisäksi Pakkalan oppimis- ja informaatiotalo Pointissa toimii Vantaan kansainvälinen koulu sekä yhteispalvelupiste ja kirjasto.
• Lähikauppaa, kioskia tai ravintoloita alueella ei ole.
• Kartanonkoski kuuluu Tikkurilan seurakuntaan, jolla on kerhohuoneisto osoitteessa Hagelstamintie 20 A. Myös Pakkalassa ja Tammistossa on kerhohuoneistot. Lähin kirkko on Pyhän Laurin kirkko.

Kirsi Suojanen, 27

Kirsi Suojanen on lastensa Mintun, 11 kuukautta, ja Merin, 3,5 vuotta, kanssa menossa kotiin seurakunnan kyläkerhosta. Omien lasten mukana rattaiden seisomakorokkeella kulkee hetken aikaa myös naapurin tyttö Martta Keloneva, 1 vuosi ja 8 kuukautta.

— Olen töissä muutamana iltana viikossa, joten en aio panna lapsia päiväkotiin. On kuitenkin kiva käydä kerhossa, jossa on muita äitejä ja josta lapset saavat virikkeitä, Kirsi Suojanen kertoo.

Suojaset ovat asuneet Kartanonkoskella vuodesta 2005.

— Muutimme tänne Rajatorpasta, kerrostalosta rivitaloon. Asunto on kiva, mutta huoneet turhan pieniä niin kuin täällä yleensäkin. Lasten mummi asuu Vantaanjoen toisella puolella Suutarilassa.

Uusi koti on aivan Kartanonkosken koulun naapurissa eli lapsilla on tiedossa turvallinen koulumatka. Palveluista Kirsi kaipaisi alueelle lähikauppaa, sillä Jumbo on maitopurkin ostoon turhan iso.

— Oma auto on täällä lähes välttämätön. Jos haluaa lähteä aamulla bussilla kaupunkiin, pitää olla tosi aikaisin liikkeellä. Myöhemmin bussin vaunupaikat täyttyvät jo ensimmäisillä pysäkeillä.