Uni on toinen puoli todellisuuttamme. Erich Frommin Unohdettu kieli kertoo unien merkityksestä ja tärkeydestä sisäisen viisauden lähteenä. Unennäkö ei ole vain lepoa ja virkistystä varten, vaan unessa olemme Frommin mukaan viisaampia kuin valvetilassa. Kun ulkoisen todellisuuden vaikutus unessa lakkaa, mielestä nousee sisäistä tietoa, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää itseämme ja toisiamme sekä ennakoida tulevaa.

Fromm pitää Freudin ja Jungin unikäsityksiä yksipuolisina. He näkevät unien olevan joko seksuaalisymbolein ladattuja irrationaalisuuden ilmentymiä tai sitten korkeamman viisauden viestintuojia. Fromm itse korostaa uni– ja valvetilan vastakohtaisuutta sekä sitä että unissa ihmisestä paljastuu sekä ihmisen rationaalinen että eläimellinen luonto. Unien kautta voi päästä kosketuksiin persoonallisuutensa syvimpien kerrosten kanssa.

Mistä unet sitten koostuvat? Ovatko ne vain nukahtamisen hetkellä vallinneiden ajatusten ja tunteiden jatketta, ruumiillisia tapahtumia vai enneunia, toiveen toteutumia ja muistoja? Ne voivat olla kaikkea tätä, mutta tulkitakseen niitä ihmisen täytyy perehtyä tunteisiinsa, mielleyhtymiinsä sekä omiin ja yleisiin symboleihin.

Frommin mukaan unessa mikään ei ole merkityksetöntä. Arkiset ja huomiotta jääneet, mutta paljastavat havaintomme voivat ponnahtaa esiin unimaailmassa ja tarjota meille syvää tietoa päivätodellisuudesta. Persoonaamme vaivaavat ratkaisemattomat ristiriidat ilmenevät usein toistuvina uniaihelmina.

Ongelmallista unien tulkinnassa on, että niiden ilmiasu on usein ristiriidassa niiden piilomerkityksen kanssa. Freudin suuri oivallus unien tulkinnassa olikin se, että unissa tiivistyy ja yhdistyy asioita uudella tavalla. Unennäkijä voi olla eri paikoissa samanaikaisesti tai hän voi kokea olevansa kaksi henkilöä yhdellä kertaa.

Unien logiikkaa on mahdollista oppia tuntemaan. Tätä varten Fromm kehottaa tutustumaan sekä yleisiin symboleihin — esimerkiksi tutkimalla satuja, ihmiskunnan varhaisia myyttejä ja kaunokirjallisuutta — että omiin, eletyn elämän myötä syntyneisiin symboleihin.

Frommin unikirja ilmestyi ensimmäisen kerran yli 50 vuotta sitten, mutta on edelleen ajankohtainen. Fromm kritisoi kirjassa omaa aikaansa sisäisen maailman ja unien merkitysten unohtamisesta. Hän muistuttaa, että unessa paljastuvat modernin elämän kiroissa, ahdistavassa valinnanvapaudessa ja materialismissa elävän ihmisen syvät henkiset tarpeet.

Nyt suomeksi ilmestyneen kirjan ulkoasu on viehättävän vanhahtava, ja Mika Pekkolan suomennos sujuvaa työtä. Unohdettu kieli on kiehtova kurkistus unien vieraaseen ja samalla tuttuun maailmaan. Se myös yllyttää lukijaa pohtimaan omia uniaan.

Kuka?

Erich Fromm (1900–1980) syntyi Frankfurtissa ortodoksijuutalaiseen perheeseen. Elämäntyönsä hän teki filosofi-psykoanalyytikkona. Fromm näki modernin yhteiskunnan ja ihmisen kärsivän neurooseista. Hän oli myös sitä mieltä, että yhtä lailla kuin yksilöitä, oli yhteiskuntaakin mahdollista hoitaa.

Näkemystään ihmisestä ja yhteiskunnasta Fromm kehitti yhdistelemällä psykoanalyysia, sosiologiaa, radikaalin sosialismin aatteita, juutalaista messiaanisuutta ja etiikka. Muutet-tuaan kansallissosialismin nousun vuoksi Yhdysvaltoihin Fromm koki modernin yhteiskunnan valinnanvapauden ja markkinatalouden läpitunkevuuden entistä ahdistavampina.

Fromm tunnetaan etenkin kirjoistaan Pako vapaudesta (1941) ja Rakkauden vaikea taito (1956), jossa hän tutkii rakkauden poissaoloa länsimaisissa yhteiskunnissa.