Valistaminen ei ole toivotonta työtä, toteaa Kansaterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska.

— Asiassa auttaa se, että terveysvalistajilla on sama tavoite kuin useimmilla ihmisillä: elää mahdollisimman pitkään terveenä.

Lääkäri Pekka Puska tunnetaan terveysvalistajana jo 1970-luvun alkupuolelta. Silloin hän johti Pohjois-Karjala-projektia, jonka tarkoituksena oli vähentää suomalaisia kansantauteja. Sydän- ja verisuonitaudit olivat etenkin pohjoiskarjalaisten miesten riesana: moni kuoli ennenaikaisesti työiässä.

Kansantauteja ryhdyttiin tuolloin kampittamaan markkinoimalla elintapojen muutoksia: suomalaisia neuvottiin vähentämään suolan ja tyydyttyneiden rasvojen, esimerkiksi maidon ja muiden eläinperäisten rasvojen, käyttöä sekä syömään entistä enemmän kasviksia.

— Kolmenkymmenen viime vuoden aikana Suomessa on saatu aikaan kansanterveyden menestystarinoita: työikäisten vuotuinen sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on pienentynyt noin 75 prosenttia. Myös verenpaine- ja veren kolesterolitaso ovat laskeneet huomattavasti.

Suomalaiset terveempiä kuin koskaan

Puskan mukaan suomalaiset ovat tätä nykyä terveempiä kuin koskaan. Hyvät tulokset eivät kuitenkaan tarkoita, että esimerkiksi verenkiertoelinten sairaudet olisivat kokonaan hävinneet tauti- ja kuolleisuustilastoista.

Verenkiertoelinten sairaudet olivat vuoden 2005 tilastojen mukaan yleisin kuolinsyy: vajaasta 50 000 kuolleesta noin 40 prosenttia kuoli niihin.

— Kuolinsyytietojen ei pidä antaa peittää sitä, että ihmisten elinikä on pidentynyt ja sairaudet alkavat nykyään kymmenen vuotta myöhemmin. Myös ikäihmiset ovat entistä terveempiä. Elintapojen muutoksilla on mahdollista vaikuttaa siihen, että elämän loppuvuosien raihnaisuuden aika lyhenee entisestään.

Näkemystään Puska perustelee tiedoilla pitkäikäisistä kansoista: niiden jäsenistä monet elävät terveinä melkein elämänsä loppuun asti.

Edelleen paljon kasviksia, marjoja ja hedelmiä

Tiedotusvälineiden pikku-uutisissa kerrotaan milloin minkin ruoan terveysvaikutuksista. Sen takia on saattanut syntyä vaikutelma, että ravitsemuksen terveyssuositukset olisivat muuttuneet vähän väliä.

Pääjohtajan mukaan suositukset ovat kuitenkin säilyneet vuosikymmeniä suunnilleen samoina: vain jotkut painotukset ovat muuttuneet.

— Perussääntö on voimassa edelleen: vain vähän suolaa, sokeria ja rasvaa — ja joka päivä paljon kasviksia, marjoja ja hedelmiä.

Kokonaiskuvaa ovat hämärtäneet myös erilaiset kaupalliset intressit ja eri tuotteiden markkinoimiseen käytetyt "asiantuntijalausunnot".

— Se, että margariinista sanotaan, ettei siinä ole kolesterolia, ei paljasta koko totuutta, esimerkiksi sitä, onko tuotteen rasvojen koostumus hyvä, varsinkin kun otetaan huomioon, että pääosa kolesterolista syntyy ihmisen elimistössä.

Pekka Puskan mielestä ei myöskään se, että johonkin tuotteeseen on lisätty omega-3-rasvahappoja, kerro vielä tuotteen kokonaisterveellisyydestä. Eikä se, että karamelliin on lisätty vitamiineja, tee siitä terveellistä.

Ihmelääke liikunta

Puska kertoo tarinan ihmelääkkeestä.

— Pilleri otetaan päivittäin sen jälkeen, kun on ensin liikkunut viisitoista minuuttia. Ja lääke toimii, kun pillerin ottamisen jälkeen liikkuu vielä toiset viisitoista minuuttia.

Puska luettelee lääkkeen vaikutuksia: se vähentää sydän- ja verisuonitauteja, diabetesta, tuki- ja liikuntaelinten sairauksia, mielialahäiriöitä, masennusta; alentaa veren kolesterolia ja verenpainetta; ja auttaa painonhallinnassa.

— Jos apteekeissa myytäisiin tällaista ihmelääkettä, niin varmaan kaikki ostaisivat sitä. Mutta tämä pilleri on tsoukki, ei tällaista ole. Tosin riittävällä liikunnalla on juuri tuollaisia terveysvaikutuksia, joita luettelin — eikä liikunta välttämättä edes maksa mitään.

Liikunta on nykyään suosittu harrastus. Naiset ovat jonkin verran aktiivisempia kuin miehet. Molemmista yli 60 prosenttia kertoo harrastavansa liikuntaa 2–3 kertaa viikossa.

— Mutta se on liian vähän, jos muuten liikutaan aina autolla, hissillä ja bussilla. Muutama liikuntakerta riittää, jos ne tulevat päivittäisen työmatka- tai muun arkiliikunnan päälle.

Puskan suositukseen verrattuna kaksi kolmesta suomalalaisesta aikuisesta liikkuu liian vähän. Vaikka monet lisäävät liikunnan määrää ikääntymisen myötä, he liikkuvat niin leppoisasti, etteivät saa liikunnalta toivomiaan terveysvaikutuksia.

Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja on huolissaan myös lasten ja nuorten liikunnasta. Lapsille suositellun liikunta-annoksen minimimäärä on tunti päivässä.

Pientä valoa työelämässä

Vaikeat psykiatriset sairaudet ovat Puskan mukaan vähentyneet ja niiden puhkeaminen on siirtynyt myöhemmäksi. Sen sijaan lievemmät mielialahäiriöt, masennukset ja loppuun palamiset, ovat lisääntyneet.

Mielenterveydenhäiriöt eivät kuitenkaan ole enää työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syissä ensimmäisellä, vaan toisella sijalla, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien jälkeen.

— Pientä valoa on siis näkyvissä suomalaisessa työelämässä. Tätä nykyä mielialasairauksista tiedetään, niitä huomataan, tunnistetaan ja hoidetaan aikaisempaa varhaisemmin. Se näkyy myös itsemurhien vähentymisenä, toteaa Puska.

Edelleenkin lähes 30 prosenttia sairauden takia eläköityvistä työntekijöistä kärsii mielenterveysongelmista.

— Toimiva vuorovaikutus ja hyvät ihmissuhteet, yhtä hyvin työpaikoilla kuin muutenkin, vaikuttavat niin henkiseen kuin fyysiseenkin hyvinvointiin. On hyvä, jos työssäkin voi viihtyä ja pitää hauskaa — ja myös purkaa huoliaan.

Kansanterveydessä on myös hiljaisia ja melkein huomaamattomia menetystarinoita.

— Vaikka maailma on avartunut, eivät tartuntataudit, influenssat ja erilaiset eläinperäiset taudit juurikaan näy. Niihin liittyvät uhkakuvat työllistävät kuitenkin Kansanterveyslaitosta. Myös rokotukset pyörivät, ja vasta jos rokotusohjelma pettäisi, se huomattaisiin.

Kansanterveydellisiä haasteita riittää

Suomalaiset kansantaudit liittyvät siis edelleen elintapoihin, eikä niissä muutoksia saada aikaan kovin nopeasti.

— Se, että tupakka tappaa, on tiedetty viisikymmentä vuotta, mutta yhäkin miljoona suomalaista tupakoi. Miesten tupakointi on vähentynyt, ja naistenkin on kääntynyt laskuun. Vähemmän koulutetut tupakoivat muita useammin, ja se lisää eri sosiaaliryhmien välisiä terveyseroja.

Puskan mielestä se, että julkiset tilat ovat muuttuneet savuttomiksi, on ollut myönteinen signaali.

Alkoholinkäyttö ja sen aiheuttamat haitat ovat lisääntymään päin.

— Vuosittain tuhat ihmistä kuolee alkoholin aiheuttamaan maksakirroosiin. Alkoholi on joka neljännen terveyspalveluiden käytön syynä. Alkoholisairauksien hoito maksaa satoja miljoonia euroja vuodessa, ja haittojen kokonaiskustannukset ovat miljardiluokkaa.

Puskan mielestä alkoholiveron nostaminen on sopiva keppi yrittää vaikuttaa alkoholinkulutukseen. Ainakin nuoriin sen tiedetään tehoavan.

Muitakin haasteita riittää: allergiat ja astma sekä diabetes lisääntyvät.

— Vaikka monet syöpätaudit ovat vähentyneet, rintasyöpä, paksusuolensyöpä ja eturauhassyöpä lisääntyvät. Niiden mekanismeja ei vielä tunneta eikä tiedetä. Tutkimustyötä riittää.

Pekka Puska puhuu aiheesta Voi hyvin — vai voitko? ke 5.9. klo 18.30 Myyrmäen kirkossa.