Espoon Suvelassa sattunut tapaus, jossa äiti surmasi kolme lastaan, herättää kysymyksen, voisiko tällaisia tilanteita estää puuttumalla asioihin varhaisemmassa vaiheessa.

— Tulee toki voimaton olo, kun kuulee tällaista ja tietysti sitä miettii, olisiko jotain voitu tehdä toisin. Viranomaisetkaan eivät kuitenkaan voi tietää ja valvoa kaikkea. Ikäviä tapauksia on ollut yllättävän paljon viime vuosina, myöntää Jaana Vilpas, joka toimii Vantaan kaupungin lastensuojelun avopalvelujen palvelupäällikkönä.

Vilppaan mukaan on vaikea sanoa, ovatko ongelmat oikeasti lisääntyneet.

— Mutta näyttää siltä, että perheissä on enemmän päihde- ja mielenterveysongelmia, mikä heijastuu myös lasten hyvinvointiin. Meidän tietoomme tulevat tapaukset ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu, toteaa Vilpas.

Hänen mukaansa Vantaalla jouduttiin tekemään viime vuonna noin 180 alle 17-vuotiaiden lasten huostaanottoa.

— Huostaanottojen määrä ei kuitenkaan ole varsinaisesti kasvanut viime vuosina. Isompi hyppäys määrissä tapahtui jo aiemmin. Tavoitteenamme on vähentää huostaanottoja tukemalla perheitä eri tavoin. Sijoitus on aina vasta viimeinen vaihtoehto, kertoo Vilpas.

Sosiaalityöntekijät menevät perheisiin

Toukokuun alussa Vantaalla aloitettiin intensiiviperhetyö, mikä tarkoittaa sitä, että sosiaalityöntekijäpari menee ratkomaan ongelmia perheeseen.

— He saattavat käydä perheessä vaikka seitsemän kertaa viikossa ja ovat läsnä niissä tilanteissa, jotka aiheuttavat ongelmia, kuten lasten nukkumaanmeno. Tärkeää on olla vuorovaikutuksessa perheen kanssa ja miettiä asioita yhdessä. Vain harvat perheet kieltäytyvät ottamasta apua vastaan, jos toisena vaihtoehtona on lasten sijoittaminen muualle, sanoo Vilpas.

— Ihmiset voivat yllättää positiivisesti, mutta sitä ei voi koskaan tietää. Joidenkin perheiden osalta joudutaan päätymään lasten huostaanottoon. Niissäkin tilanteissa on tärkeää pitää yhteyksiä lasten vanhempiin.

Lapsen turvallisuus on tärkeintä

Kenellä tahansa on oikeus ilmoittaa viranomaisille, jos huomaa lapsen jääneen vailla riittävää turvaa ja hyvinvointia. Sosiaali-, terveys- ja opetusalan viranomaisilla on kuitenkin nimenomaan velvollisuus ilmoittaa, jos heidän tietoonsa tulee epäilyjä siitä, että lasta kohdellaan kaltoin.

Espoon tapauksen taustalla oli vanhempien eroprosessi ja kiista lasten huoltajuudesta.

— Erotilanteissa vanhemmat syyttävät toisiaan usein ties mistä. Tämä voi johtaa myös siihen, että tilanteita ja mahdollisia uhkia ei osata ottaa riittävän vakavasti. Lapset ovat lisäksi lojaaleja vanhemmilleen, toteaa Vilpas.

— Aina joskus huoltaja kysyy, mitä tehdä, kun ei uskalla päästää lapsia toisen vanhemman luo. Olen sitä mieltä, että jos vaikka pelkää lasten pahoinpitelyä, tapaamisiin ei pidä ryhtyä. Kaiken edelle menee lapsen turvallisuus.

Vilppaan mielestä vanhemman velvollisuutena on suojella lasta ja estää uhkaavien tilanteiden syntymistä. Vaikeissa perhetilanteissa yritetään aina kuulla kaikkia osapuolia, myös lapsia, mieluummin vielä erikseen.

— Lapsen kuuleminen on hyvin tärkeää. Tämä korostuu entisestään uudessa lastensuojelulaissa, joka tulee voimaan vuodenvaihteessa. Virallisesti lapsia voidaan kuulla, kun he ovat yli 12-vuotiaita, mutta kyllä sitä pienempienkin lasten mielipidettä kuunnellaan. Lapset voivat ilmaista itseään myös tunnekorteilla tai piirustuksilla, kertoo Vilpas.