Aikaa olisi, ja halu auttaa toisia ihmisiä. Koulutusta terveydenhoito- tai sosiaalialalta ei ole, mutta kyky empatiaan ja kuuntelevat korvat löytyvät.

Vapaaehtoistyön tekeminen olisi siinä tapauksessa enemmän kuin kohdallaan.

Tikkurilassa alkaa syyskuussa kurssi, jolla koulutetaan vapaaehtoisia mielenterveyskuntoutujien tukihenkilöiksi. Kurssin järjestäjinä ovat Vantaan seurakuntayhtymä ja Rekolan seurakunta, Vantaan kaupunki, Vantaan mielenterveysyhdistys, Vantaan alueen mielenterveysseura sekä sen kattojärjestö Suomen Mielenterveysseura.

Yksi kurssin kouluttajista on aluetyöntekijä Tiina Lumijärvi Suomen Mielenterveysseurasta.

— Tukihenkilöksi haluavalta edellytetään vain sitä, että oma elämäntilanne on kunnossa. Jos omassa elämässä asiat ovat sekaisin, ei ole voimavaroja auttaa toisia. Tukihenkilö saa olla maalaisjärkinen, tavallinen ihminen, Lumijärvi sanoo.

Tukihenkilöiksi toivotaan kaiken ikäisiä. Monet löytävät vapaaehtoistyön jäätyään eläkkeelle, mutta tukihenkilöksi voi ryhtyä myös täysi-ikäinen nuori. Kuunteleminen ja huolenpito sujuvat yhtä hyvin niin miehiltä kuin naisilta.

— Haastattelemme kurssille haluavat. Siinä kartoitamme henkilön elämäntilannetta ja motiivia tulevaan tehtävään. Tukihenkilön on sitouduttava tehtäväänsä ainakin vuodeksi.

— Ajan antaminen toiselle ihmiselle on tärkeää. Nykyaikana ei oikein tahdota sitoutua pitkiksi ajoiksi. Nuoret esimerkiksi pitävät enemmän lyhyemmistä projektiluonteisista tehtävistä ja kolmi- ja nelikymppiset antavat auttaakseen usein mieluummin rahaa kuin aikaa, kertoo Lumijärvi.

Suomen Mielenterveysseuran 110-vuotisjuhlavuoden aiheena onkin "Älä anna tavaraa, anna itsesi".

Tee mitä lupaat

Mielenterveyskuntoutuja voi olla esimerkiksi nuori, joka muuttaa pois kotoaan omaan asuntoon, eikä hänellä ole aikuista tukemassa vierellä. Toinen ääripää kuntoutujasta voi olla yksinäinen, masentunut vanhus.

— Kuntoutujista osalla on akuutti kriisi elämässään ja osalla on diagnoosi. Jos diagnoosi on, edellytämme, että kuntoutujalla on avohoitokontakti ammattiauttajaan. Tukisuhteen tavoitteet laaditaan silloin yhdessä kuntoutujan ja hoitavan tahon kanssa, Tiina Lumijärvi selventää.

— Yksilötukisuhteesta tehdään aina kirjallinen sopimus, johon kirjataan suhteen tavoitteet ja kesto. Yleensä suhde kestää tuettavan tarpeen mukaan puolesta vuodesta vuoteen. Tukihenkilökontakti ei siis kestä koko loppuelämää, vaan sille määritellään raamit: alku ja loppu.

Tukihenkilö on vastuussa vain omasta toiminnastaan eli sitoutumisestaan tehtäväänsä: on paikalla silloin kun on luvannut olla. Tehtävät ovat käytännönläheisiä. Esimerkiksi kotiin neljän seinän sisälle jäänyttä tukihenkilö auttaa sillä, että lähdetään yhdessä laajentamaan reviiriä, ulos, kauppaan, ihmisten ilmoille. Tai itsenäistyvää nuorta autetaan miettimällä yhdessä, mitä omaan kotiin hankitaan tai miten raha-asioita hoidetaan. Apua kuntoutuja voi tarvita lääkäriajan varauksessa tai lääkärissä käynnissä. Yhdessä voidaan myös opetella laittamaan ruokaa tai siivoamaan.

Tapaamisia tukihenkilöllä ja kuntoutujalla on noin kerran viikossa. Varsinkin suhteen alussa tiivis tapaaminen on hyväksi. Loppua kohden tapaamiskertoja yleensä harvennetaan.

Keskusteleminen ja kuunteleminen ovat tukihenkilön tehtävässä se ykkösasia.

— Kuntoutuja on aina itse vastuussa omasta elämästään, hän itse tekee päätökset. Tukihenkilö ei voi, eikä saa ottaa vastuuta tuettavan elämästä. Se olisi suuri virhe. Tukihenkilö kulkee tuettavan rinnalla — ei tee asioita hänen puolestaan, painottaa Lumijärvi.

Oma tapa toimia

Vapaaehtoistyöstä ei saa rahallista korvausta. Tyytyväisyyden saa siitä, että voi olla avuksi. Tukihenkilöille järjestetään työnohjausta noin kerran kuussa ja virkistäytymistä silloin tällöin muiden tukihenkilöiden kanssa.

Kurssilla muun muassa käydään läpi, mitä on kriisissä olevan ihmisen tukeminen, mitkä ovat oikeudet ja velvollisuudet tukihenkilötoiminnassa sekä mietitään miten itse jaksaa toimia tukihenkilönä.

— Koko kurssin läpäisevänä aiheena on kohtaaminen ja vuorovaikutus. Kurssi ei ole pelkkiä luentoja, vaan siellä on myös käytännön harjoittelua ja paljon keskusteluja. Toivomme, että jokainen löytäisi oman tapansa toimia tukihenkilönä.

Jos tukihenkilökurssin jälkeen kiinnostaa, voi lisäkurssituksella alkaa vetää kuntoutujien keskustelu- tai toiminnallisia ryhmiä tai ryhtyä mielenterveysseuran kriisipuhelinpäivystäjäksi.

Mielenterveys on hyvinvoinnin perusta ja luo vastustuskykyä elämän kolhuja vastaan. Mistä mielenterveyttä saa, Tiina Lumijärvi?

— Joku lähtee lenkille, joku taidenäyttelyyn, joku tapaa ystäviä, joku nauttii yksinäisyydestä — jokaisen pitäisi ajoittain pysähtyä miettimään, mikä minua ja minun mielenterveyttäni tukee.

Tukihenkilöksi mielenterveyskuntoutujille –kurssi 19.9.–24.11. keskiviikkoisin klo 17.30–20 ja kahtena lauantaina (22.9. ja 24.11.) klo 10–14 vapaaehtoistalo Violassa, Orvokkirinne 4. Ilmoittautumiset 7.9. mennessä p. 050 531 7639 tai vantaanmtseura@luukku.com. Lisätietoja Vantaan alueen mielenterveysseurasta p. 050 531 7639 tai Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminnan tukiyksiköstä p. 8392 6010.