Nuori isä katsoo vastasyntynyttä esikoistaan silmiin ja lepertelee onnenkyyneleitä nieleskellen: "Nyt sun elämä muuttuu, mutta niin muuttuu munkin. Nyt on edessä kaikkea uutta ja hyvää."

Rippikoululainen elää mielestään elämänsä merkittävimmän viikon riparilla. Oppihetket, iltaohjelmat ja ryhmätyöskentelyt ovat tarjonneet oivalluksia ja tämä nuori tajuaa jotain uutta ja oleellista omassa elämässään ja maailmassaan.

Keski-ikää lähestyvä perheenäiti sairastuu vakavasti, mutta toipuu. Sairaus jättää silti jäljet. Elämään tulee rajoituksia. Elämän reunaehdot tulevat hänelle ja perheelle todeksi vähän liian aikaisin. Silti elämä jatkuu, mutta saa uusia piirteitä. Moni asia pitää oppia uudelleen eikä kaikki enää palaa ennalleen.

Televisio, radio, netti ja lehdet toitottavat nykyisin ilmastonmuutosta ja meidän tavallisten ihmisten vastuuta. Haaste ja vastuu maailman hyvinvoinnista ja tulevien sukupolvien elämästä on heitetty meille kaikille.

Vaatimuksia ja rajoituksia, mutta myös uutta ja uusia mahdollisuuksia. Tätä on ihmisen elämä Jumalan luomassa maailmassa. Meillä on tehtävä ja vastuu, mutta kaikissa elämän käänteissä Jumalan rakkaus ympäröi meidät. Meidän tärkein tehtävämme on huomata Jumalan teot ja lahjat. Se on toisinaan vaikeaa ja kipeää, mutta lopulta uutta, vapauttavaa ja hyvää. Huomaatko sinä ne?

Ensi sunnuntai on 11. sunnuntai helluntaista. Sen aihe on Etsikkoaikoja. Alttarilla on vihreä liina ja kaksi kynttilää.
Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 81:9–17, Jer. 18:1–10, Ilm. 3:1–6 ja Luuk. 19:41–48.