Miten jazz liikutti tunteita?
Elokuinen jazzhetki kuultiin Pyhän Laurin kirkossa torstaina 2.8. kello 12 alkaen.
Tuija Mäensivu, 44
Kuinka tiesit tulla?
— Tämä oli elämäni ensimmäinen jazz-konsertti, ja tulin tänne oikeastaan sattumalta. Olen Etelä-Pohjanmaalta, ja viettämässä lomaviikkoa tyttäreni luona Malmilla. Siellä selvisi, että tuleva vävyni Vesa Ojaniemi soittaa bassoa konsertissa. Olen iskelmälaulaja — minulla on ollut oma bändi vuodesta 1998, mutta jazz on minulle täysin uusi asia.
Mitä sait?
— Aluksi minusta oli aivan käsittämätöntä, että konsertti pidetään keskellä arkipäivää. Kauhajoella ei olisi tullut ketään. Mutta täällä on kai niin paljon ihmisiä, että päiväkonserttiinkin tulee väkeä. Musiikki oli hyvin elävää ja sen tunnemaailma liikutti minua. Ei haitannut, että konsertin viimeinen kappale oli surullinen, vaikka yleensä sen pitäisi olla iloinen.
Pisteillä 1–5, paljonko annat?
— Annan 5 pistettä. Soittajat eläytyivät hienosti, he olivat sisäistäneet sen, mitä esittivät. Ah, he ovat niin nuoria, ja niin täydellisiä. Paikka oli hieno. Minusta tuntuu, että elämässäni on kääntynyt uusi lehti.
Anders Djupsjö, 46
Kuinka tiesit tulla?
— Tiesin kesämusiikkisarjasta ennestään. Heinäkuussa kävin Pyhän Laurin kirkossa kuuntelemassa klassisen jousisoitinkonsertin. Tänään minulla sattui olemaan vapaapäivä, ja pyöräilimme poikani Eliaksen kanssa tänne kotoamme Vapaalasta.
Mitä sait?
— Odotin hyvää, ja sain parempaa. Konsertti oli upea. Sopraanosaksofonissa on kirkollinen, ilmava saundi, joka kohoaa korkeuksiin. Se sopi mainiosti kirkon akustiikkaan. Hyvä yhdistelmä syntyi, kun basso ja piano rakensivat akustisen taustan. Toisaalta oli hienoa, että kaikilla soittimilla oli sooloa eikä basso jäänyt pelkästään säestäväksi soittimeksi.
Pisteillä 1–5, paljonko annat?
— Annan 5 pistettä. Musiikki sopi kirkkoon. Jo konsertin aikana mietin, että minun pitäisi lähettää sähköpostia Vantaan seurakunnille ja kiittää konsertista. On hienoa, että kirkossa järjestetään korkeatasoisia ilmaiskonsertteja. Kiitokset ansaitsee myös konserttisarjan hyvä, monikanavainen tiedotus.
Ville Vannemaa, 23
Miten valmistauduit konserttiin, saksofonisti Ville Vannemaa?
— Olen lapsesta asti esiintynyt Pyhän Laurin kirkossa, ja tunnen kirkon akustiikan. Kaikuisan tilan takia emme halunneet mukaan jazz-kokoonpanoon tavallisesti kuuluvia rumpuja: ne peittäisivät toisten soitinten äänen. Olen aikaisemminkin soittanut Vesa Ojaniemen ja Tuomas Turusen kanssa, mutta tämä oli ensimmäinen yhteinen konserttimme. Opiskelemme Sibelius-akatemiassa.
Mitä sait?
— Valitsimme musiikin niin, että yritimme ottaa huomioon kirkkotilan, tilaisuuden, yleisön ja soitinkokoonpanon. Mukaan tuli kolme suuren jazz-mestarin kappaletta, loput olivat omiamme. Osa niistä oli sävelletty tätä konserttia varten.
Pisteillä 1–5, paljonko annat?
— Annan 5 pistettä siitä, että yleisöä oli paljon ja se oli hyvin mukana. 5 pistettä annan myös siitä, että oli kiva soittaa. Soittaminen oli yllättävän rankkaa, kun ei voinut pitää taukoja niin kuin harjoituksissa. Kyllä siinä hiki tuli.

