Kesä on seurakunnissa leirien aikaa. Varhaisnuorten leirillä oli monien tapahtumien jälkeen käynnissä aterian jälkeinen tiskaaminen ulkona luonnon keskellä.

Kesken tätä päivittäistä ohjelmaa leiriläispoika kysyi: "Eikö seurakunta voisi tiskata näitä meidän astioita?" Ihmettelyn jälkeen pohdittiin yhdessä, mikä seurakunta oikein on. Ja seurakunta jatkoi astioiden kuivaamista.

On hyvä joskus miettiä, mikä on Kristuksen seurakunta ja mihin yhteyteen meidät on kutsuttu. Eikö seurakuntayhteys ole viime kädessä yhteyttä Kristukseen Jeesukseen, joka on toivomme ja pelastajamme?

Pyhäpäivän tekstissä puhutaan palvelemisesta seurakunnan yhteydessä. Ehkäpä alkava syyskausi avaa Sinulle jonkun mielekkään palvelumahdollisuuden, jossa voit muistaa lähimmäistä lähellä tai kaukana. Löydät varmasti seurakunnan keskellä sinulle sopivan palvelutehtävän.

Oman epäröinnin ja arkuudenkin keskelle tulevat Raamatun lohduttavat sanat: "joka palvelee, palvelkoon voimalla, jonka Jumala antaa." Ei siis tarvitse olla vain omien voimien tai mahdollisuuksien varassa — Jumala antaa meille voiman. Saamme iloita voimasta ja tehtävästä, johon Jumala meidät johdattaa.

Onhan sanottu, että rakkauden syvin olemus on juuri palvelu. Me kaikki tarvitsemme ympärillemme tänään sanoja, tekoja ja yhteyttä, joka muistuttaa meille Jumalan olemassaolosta.

Ensi sunnuntai 10. sunnuntai helluntaista. Sen aihe on Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa. Alttarilla on vihreä liina ja kaksi kynttilää. Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 119:129–136, Sananl. 3:3–8 tai 2. Aik. 1:7–12, 1. Piet. 4:7–11 ja Luuk. 16:1–9.