Vantaa välittää -hankkeen kyselyn mukaan yläasteikäisistä vantaalaisnuorista lähes puolet käyttää alkoholia. Alkoholia käyttävistä 13-15-vuotiaista 23 prosenttia juo vähintään kerran kuukaudessa.

Nuorten kertoman mukaan joka kolmannen vanhemmista ainakin toinen hyväksyy lapsensa alkoholin käytön. Kovin paljon aiheesta ei liene kodeissa keskusteltu, sillä viidesosa nuorista ei tiedä, hyväksyvätkö heidän vanhempansa lastensa alkoholin käytön ja kolmasosa uskoo, että vanhemmat eivät tiedä heidän alkoholinkäytöstään. Ehkä hätkähdyttävin tieto oli se, että neljäsosa juomia välittäneistä aikuisista on lasten omia vanhempia.

Kyselyn tavoittamista alaikäisistä vantaalaisista nuorista 12 prosenttia tupakoi vähintään kerran viikossa. Päivittäin tupakoivista alaikäisistä 62 prosenttia käyttää alkoholia vähintään kaksi kertaa kuukaudessa, kun taas tupakoimattomissa sama osuus on vain 7 prosenttia.

Nuorten käytössä olevan rahan määrällä on selvä yhteys päihteiden käyttöön: niistä nuorista, joilla on käytössään yli 80 euroa kuukaudessa, joka viides tupakoi päivittäin.

Vantaa välittää –hanke on kaupungin kolmivuotinen ehkäisevän päihdetyön hanke. Kyselyyn vastasi 3590 vantaalaista yläkoululaista eli lähes puolet 7.-9.-luokkalaisista.

Myös kolikkopeleihin koukkuun jääminen on ongelma monelle nuorelle. Vantaalaisista yläasteikäisistä nuorista lähes kolmannes ja pojista jopa puolet pelaa säännöllisesti kolikkopelejä. Säännöllisesti pelaavista yli puolet kertoo pelaamisen silloin tällöin riistäytyvän käsistä.

Vantaa välittää -hankkeen kyselyn tulosten kanssa samoihin aikoihin kerrottiin, että suomalaislapset voivat pohjoismaisen vertailevan tutkimuksen mukaan huonommin kuin ruotsalaiset ja norjalaiset ikätoverinsa. WHO:n-
tilastojen perusteella puolestaan 15–24-vuotiaiden suomalaistyttöjen itsemurhakuolleisuus on toiseksi korkein maailmassa.

Kysyimme muutamalta nuorten parissa työskentelevältä aikuiselta ja parilta nuorelta, miltä vantaalaisnuorten tilanne heidän mielestään näyttää. Moni aikuisista kuitenkin muistuttaa, että valtaosa nuorista pärjää hienosti. Murrosikään kuuluvat irtiotot vanhemmista, kunhan ne tapahtuvat turvallisissa rajoissa.

Tikkurilan seurakunnan
erityisnuorisotyöntekijä Petri Minkkinen:

Alkoholi on
arkipäiväistynyt

"Nuorten alkoholin käyttö liittyy kulttuurin muutokseen, jossa keskioluesta on tullut virvoitusjuoma limun ja kivennäisveden tapaan. Sitä ei välttämättä mielletä alkoholiksi. Olutta on saatavilla urheilutapahtumissa ja vähän joka paikassa. Kulttuuriimme on iskostunut alkoholi myös itsensä palkitsemisessa: työpäivän jälkeen mennään terassille.

Nuorten käytös heijastelee lähipiirin ajatuksia ja käytöstä, ei välttämättä omien vanhempien. Rippikoululaisten vanhempia tavatessani tai muutenkaan en ole törmännyt liberaaliin suhtautumiseen nuorten päihteiden käyttöä kohtaan.

Huolestuttavaa on se, että juodut määrät ovat nuorilla niin suuria. Lämpimänä alkukesänä liikkui Itä-Vantaalla 11–17-vuotiaiden porukka mäyräkoirien kanssa. Niitä nuoria ei oikein mikään tahdo kiinnostaa ja heitä on vaikea tavoittaa nuorisotyöllä tai harrastuksilla.

Masentuneisuuteen ja itsetuhoisuuteen törmää silloin tällöin. Tytöt tuovat tällaiset asiat helpommin julki kuin pojat."

Havukosken yläasteen rehtori ja
Koivukylän aluerehtori Airi Kansanen:

Väsymys haittaa
enemmän kuin päihteet

"Nuorten alkoholin käyttö ei näy koulutyössä. Väsymystä kyllä näkyy, ja se johtuu etenkin viikonlopun valvomisesta ja epäsäännöllisestä syömisestä. Tupakoinnista kärähtäneille määrätään esimerkiksi siivoustyötä. Huoltajille ilmoitetaan asiasta, mutta kaikki eivät siitä välitä.

En oikein tiedä siitä, että vanhemmat suhtautuisivat niinkin sallivasti lastensa päihteiden käyttöön kuin kyselyn tulos oli. Kun vanhempainilloissa näistä asioista keskustellaan, vanhemmat ovat hyvin huolissaan päihteistä.

Itsetuhoisuutta on nuorilla jonkin verran, mutta sitä ei pidä liioitella. Masentuneisuutta näkyy enemmän arjessa. Onneksi Peijas-Rekolan palvelut pelaavat hyvin ja perheet saavat apua."

Komisario Jarmo Ojala, Vantaan poliisi:

Häiriökäyttäytyminen
on vähentynyt

"Nuorten häiriökäyttäytyminen yleisillä paikoilla on vähentynyt. Alkoholia toki käytetään, mutta nuoret osaavat käyttäytyä. Osa porukasta on sitä paitsi aina selvinpäin. Voi olla myös, että nuoret eivät enää kokoonnu yhtä paljon julkisille paikoille, vaan ovat jonkun luona.

Kun partiomme tapaavat päihtyneitä alaikäisiä, alkoholit kaadetaan pois. Häiritsevästä käytöksestä otetaan yhteyttä kotiin ja kriisikeskukseen. Pääsääntöisesti saamme vanhemmilta hyvää palautetta siitä, että nuoren juomisesta ilmoitetaan.

Se, että joka neljäs nuori ilmoittaa saavansa alkoholia vanhemmiltaan, on minusta paljon. Se ei ole millään lailla hyväksyttävää."

Myyjä ja kassanhoitaja Tiina
Haapaharju, Tikkurilan Prisma:

Nuoret ymmärtävät valvonnan merkityksen

"Alaikäiset yrittävät ostaa alkoholia ja tupakkaa silloin tällöin, varsinkin viikonloppuisin. Edellytämme aina henkilöllisyystodistusta, jos nuoren ikää on syytä epäillä. Nuoret suhtautuvat tähän ymmärtäväisesti eikä haistattelua tai vastaavaa juurikaan esiinny. Jos luvaton ostoyritys havaitaan, me kassat ilmoitamme siitä toisillemme ja vartijoille.

Valvomme myös peliautomaateilla pelaamista. Lähes päivittäin tulee tilanteita, joissa käymme tarkistamassa nuoren iän. Myös vartijat kontrolloivat nuorten pelaamista."

Korsolaiset Toni, 17, ja Mikko, 16:

Harrastukset pitävät
poissa juomaporukoista

"Ei ole liioiteltu tulos, että lähes puolet yläasteikäisistä maistelisi alkoholia, ainakaan näin kesälomalla. Kokeilunhalu, ei viitsitä katsoa vierestä kun toiset juovat ja vanhempia vastaan kapinointi ovat niitä tavallisia syitä juomiseen. Tosin tunnemme monia nuoria, jotka eivät juo.

Alaikäisten on ainakin Korsossa helppo saada juotavaa. Aina löytyy aikuisia, jotka pienellä hakupalkalla hakevat pullon. Ne, joilla on paljon harrastuksia, juovat vähemmän. Eli vanhempien kannattaa ohjata nuoria hyvissä ajoin harrastusten pariin."