Viime kesänä Pyhän Laurin kirkolla tehdyt arkeologiset kaivaukset eivät tuoneet vastauksia kaikkiin etukäteen asetettuihin kysymyksiin. Muun muassa kellotapulin alaosan ikä ja sen mahdollinen aikaisempi käyttö vaativat lisätutkimuksia.

Kellotapulin vierestä löydettiin 1400-luvun rahoja ja muuta aineistoa, joka radiohiiliajoituksen mukaan on peräisin 1000-luvulta.

— Löydöt viittaavat siihen, että nykyinen kivikirkko rakennettiin aikanaan 1400-luvun puolivälissä monien muiden eurooppalaisten kirkkojen tapaan jo ennestään tutulle paikalle. Se saattoi olla kauppapaikka tai aikaisemman kirkon paikka, kertoo filosofian maisteri Kalle Luoto, joka toimii tämänkesäisten kaivausten johtajana.

Missä kaivetaan?

Ensisijaisia kaivausalueita tulevissa kaivauksissa ovat kellotapulin sisäosat ja luoteispuoli.

— Vaikka kaivausalueen ykkösvaihtoehtona ovat tapulin lattianalaiset maakerrostumat, kohteeseen liittyy epävarmuutta. Alueen arkeologinen arvo selviää vasta kesäkuun lopussa tai heinäkuun alussa, kun koekairauksella on päästy käsiksi lattialankkujen alla oleviin maakerrostumiin ja nähty niiden säilyneisyys ja laatu, kertoo Luoto.

Viime kesän kaivaushavaintojen perusteella on joka tapauk-sessa tarkoitus kaivaa tapulin luoteispuolella. Lisäksi selvitetään kesällä 2006 havaitun kirkkoaidan sijaintia ja rakennetta tapulin länsipuolella.

Tavoitteena on siis avata kaksi tai kolme aluetta kirkon pohjoispuolella.

— Mahdollisesti myös kirkon itäpuoli kiinnostaa. Kaivausalaa avataan ehkä noin 50 neliömetriä. Kaivaukset eivät häiritse Pyhän Laurin kirkon tavanomaista toimintaa, vakuuttaa Luoto.

Kaivauksia toteutetaan yhteistyössä Vantaan seurakuntien kanssa, jotka ovat luvanneet muun muassa tauko- ja säilytystiloja, soveltuvia työvälineitä lainaan sekä teknistä apua.

Miksi kaivetaan?

Projektista vastaa Vantaan kaupungin historiatoimikunta, joka on hakenut Museovirastolta luvan arkeologisiin kaivauksiin. Toimikunnan asiantuntijajäsenen ja Vantaan kaupunginmuseon johtajan Leena Hiltulan on helppo perustella kaivauksia.

— Suomen keskiaikaisista kirkoista on arkeologisin menetelmin tutkittu varmaan kaikkein vähiten juuri Vantaan Pyhän Laurin kirkkoa. Kirkko korjattiin 1800-luvun lopun palon jälkeen niin perusteellisesti, ettei sitä ole tarvinnut peruskorjata myöhemmin. Niinpä nykyarkeologit eivät ole päässeet tutkimaan kirkon rakenteita tai kaivamaan kirkon lattian alle.

Myöskään silloin, kun sähkö- ja viemäriputkia on kaivettu kirkon ympäristöön, ei arkeologeja ole ollut paikalla.

— Vantaan kaupungin historiaa on kirjoitettu 1550-luvulta vuoteen 1977. Vantaan esihistoriaa kirjoitetaan parhaillaan, ja lähiaikoina etsitään kirjoittajaa keskiajan historialle. Sitäkään ei voi nykyään kirjoittaa ilman arkeologisten tutkimusten tuloksia, lisää Hiltula.

Milloin kaivetaan?

Kaivausalue tarkastetaan ja mitataan alustavasti juhannuksen jälkeen. Varsinainen kaivaminen alkaa heinäkuussa: kuoppa avataan maanantaina 2.7. ja suljetaan viimeistään 31.7., mahdollisesti osittain jo edellisenä perjantaina.

— Kaivauksiin ja Vantaan historiaan saa tulla tutustumaan paikan päälle. On myös mahdollista, että muutama vapaaehtoinen arkeologian harrastaja, jolla on aikaisempaa kokemusta kaivauksilta, voi mahtua mukaan kaivamaan, kertoo Luoto.

Kenttätöitä tehdään heinäkuussa arkisin pääasiassa kello 8–16. Johtajan lisäksi työssä ovat apulaistutkija Andreas Koivisto sekä tutkimusapulainen ja luututkija Kati Salo. Lisäksi kaivauk-silla työskentelee neljä palkattua arkeologian opiskelijaa.

Syksyn ja talven aikana tehdään jälkityöt: käsitellään löydöt, piirretään kartat, tehdään analyysit ja laaditaan raportti. Perusteellisemmin kaivauksen tuloksista tiedetään keväällä 2008, ja niistä voi sitten aikanaan 2010-luvulla lukea Vantaan keskiaikaa koskevasta historiateoksesta.

Kesän kuukauden mittainen kaivausprojekti sen vaatimine muine töineen maksaa noin 30 000 euroa.