Viime viikolla Kymen Sanomissa ilmestyi Kouvolan dekkaripäiviin liittynyt uutinen. Sen otsikossa kerrottiin, että vantaalaistyttö voitti dekkarikisan.

— En tunnista itseäni otsikosta, kun olen tällainen keski-ikäinen nainen, toteaa Ansu Kivekäs, joka täyttää elokuussa 43 vuotta.

Dekkaripäivien tämänvuotisen kilpailun aiheena oli nuorten jännityskirja, siitä ikäsotku.

Kilpailuun tuli kaikkiaan 52 käsikirjoitusta, ja mukana oli jo kirjoja julkaisseita kirjailijoita.

— Käsikirjoitukset kilpailivat nimimerkeillä. Hauskaa oli se, että voittajat valitsi toinen vantaalainen, Vantaan Lauriinkin kolumneja kirjoittava kirjailija Tuula Korolainen. Tapasimme Kouvolassa ensimmäisen kerran.

Kilpailun yhteydessä Kivekäs päätti kirjoittajana olla Ansu, niin kuin muutenkin on. Virallista etunimeä Annaa käytetään vain joidenkin luottamustehtävien yhteydessä, kuten Tikkurilan seurakuntaneuvoston papereissa.

Onnistumisen aika

Kivekäs on koulutukseltaan lastentarhanopettaja.

— Jälkiviisaasti ajatellen valitsin aikanaan väärän alan. Ehkä olisin opiskellut heti jotain muuta, jos olisin miettinyt pari vuotta lisää.

Alan valinta ei ollut kuitenkaan aivan tuulesta temmattu. Ennen opintojaan Kivekäs oli jo tutustunut päiväkodin arkeen sijaisena. Hän tiesi senkin, että opintoihin kuuluisi monipuolisesti taideaineita.

— Peruskoulu- ja lukioaikoina olin laiskanpulskea oppija, mutta ainekirjoitus oli helppoa. Vain siihen minulla riitti kunnianhimoa.

Kivekäs on työskennellyt paljon erityislapsiryhmissä. Tänä keväänä valmistuivat erilliset erityisopettajan opinnot.

— Toukokuun 16. päivänä kuljin Helsingissä ja olin onnellinen siitä, että kainalossani oli opintojen lopputyö. Huomasin silloin, että kännykkäni oli aamulla jäänyt äänettömälle ja olin saanut viisi puhelua. Yksi viesteistä kertoi dekkarikilpailun voitosta.

Vielä samana päivänä Kivekäs kuuli, että saisi ensi lukuvuodeksi toivomansa työpaikan: hänestä tulisi esiopintojen erityisopettaja Kulomäen kouluun.

Aikuisten sadut

Viime vuoden Kivekäs eli aivan toisenlaisissa tunnelmissa. Vuosi kului sairastamiseen, kun jo aikaisemmin todettu krooninen suolisto-sairaus äityi pahaksi.

— Vaikka olen aina harrastanut dekkareiden lukemista, se jäi silloin pariksi kuukaudeksi. Kun näin sairaalassa vakavasti sairaita ihmisiä, ja omassa mielessäkin kävi kuolemanpelko, tuntui vastenmieliseltä ja ahdistavalta lukea tai katsoa viihdettä.

Silti myös dekkareilla on Kivekkään mielestä pintaa syvemmälle menevä tehtävänsä.

— Ne ovat aikuisten satuja, joilla on sama tehtävä kuin osalla lasten saduista: valmistaa ihmisiä pahan kohtaamiseen, tarjota tilaisuus pohtia kuoleman arvoitusta ja purkaa siihen liittyvää ahdistusta.

Kivekkään mukaan tärkeää on, ettei etenkään lasten kirjoissa paha jää viimeiseksi sanaksi, vaan hyvä voittaa.

Lasten karu maailma

Kivekäs on harrastanut ja opiskellut kirjoittamista määrätietoisesti viimeiset viisitoista vuotta. Dekkareiden kirjoittamiseen hän on paneutunut Oriveden opiston kursseilla kirjailija Tapani Baggen opastuksella.

— Ilman hänen kannustustaan kilpailutyö ei olisi varmaankaan syntynyt nopeana rykäisynä viime joulu- ja tammikuussa.

Kirjoittamista helpotti se, että osalle dekkarinsa henkilöistä Kivekäs oli kirjoittanut elämänkaaren jo aikaisemmin. Kirjan henkilögalleriaan kuuluvat 12-vuotias koulukiusattu tyttö, dementoituva naapurin mummo, epäonnistunut pienyrittäjä ja lemiläinen moottoripyöräjengi.

— Jos kirjoittaa lapsille tai varhaisnuorille, tekstejä syynätään tosi tarkkaan. Usein ajatellaan, etteivät lapset aavista tosi elämän asioita, mutta se on väärä luulo. He kyllä huomaavat jännitteet ihmissuhteissa tai vaikka dokaamisen. Lasten ronskeja ajatuksia pääsee kuuntelemaan esimerkiksi bussissa istuessa.

— En silti kirjoittaessani miettinyt kohderyhmää kovin paljon. Tilannekomiikka, ja se, miltä teksti itsestäni tuntui, oli siinä vaiheessa tärkeintä.

Dekkarikisan voitossa ei puolestaan ole tärkeintä 2000 euron palkinto — jolle sillekin löytyy käyttöä — vaan kustannussopimus Tammen kanssa: Kivekkään kirja ilmestynee vuonna 2008.

Ansu Kivekäs sai Kouvolan dekkaripäivien nuorten jännityskirjakilpailun ensimmäisen palkinnon pe 8.6.