Vantaalla voisi olla 550 000 asukasta, mikäli kuntarajat olisivat samat kuin sata vuotta sitten. Vantaan eteläisin rautatieasema sijaitsisi Pasilassa ja Helsingissä olisi vain noin 200 000 asukasta, selviää filosofian maisteri Jukka Hakon tuoreesta kirjasta Valtuuston matka Vantaalla.

Toisaalta, kun silloisen Helsingin maalaiskunnan valtuusto piti ensimmäisen kokouksensa 28.1.1907 maalaiskunnassa asui hieman yli 11 000 ihmistä. Enemmistö asukkaista ja valtuutetuista oli ruotsinkielisiä ja yleisin ammatti valtuustossa maanviljelijä.

Tämä vuosi on Vantaalla kunnallisen demokratian merkkivuosi, sillä valtuusto täyttää sata vuotta. Kaupunginvaltuusto päätti juhlan kunniaksi myöntää lisärahaa 40 opettajan palkkaamiseen. Kouluasiat olivat tärkeitä myös viime vuosisadan alussa. Valtuuston perustamista seuraavana vuonna päätettiin nimittäin nostaa suomenkielisten koulupiirien määrää kahdesta neljään. Ruotsinkielisiä piirejä oli 12.

Hakon kirjasta ilmenee, että valtuustossa on vuosikymmenien varrella tehty rohkeita päätöksiä, jotka ovat vaikuttaneet koko pääkaupunkiseudun kehitykseen. Helsingille on luovutettu suuria maa-alueita, mutta maalaiskunta ja sittemmin kaupunki on kehittänyt myös itse itseään. Esimerkiksi syksyllä 1967 tehtiin päätös Hakunilan ja Rajatorpan rakentamisesta, mikä lähes kaksinkertaisti kunnan silloisen väkiluvun.

Ensimmäisessä valtuustossa istui 30 valtuutettua, nykyisin valtuutettuja on 67.