Kenialainen ilMurran-lauluryhmä vierailee Suomessa 15.–27.5. Kuuluisan Masai Maran luonnonpuiston reunamilta Länsi-Keniasta tulevat miehet esiintyvät nyt ensimmäistä kertaa ulkomailla.

Julius Lepilal ole Naitie, Wilfred Kuntai Shinai, Joseph Momposhi, Paiyiani ole Nchamusi, Wilson Sayialel ja David Lekakeny Moron ovat laulaneet yhdessä kolme vuotta. Tähän mennessä he ovat kiertäneet lähinnä kotikonnuillaan.

Suurin osa jäsenistä saa elantonsa karjankasvatuksesta ja viljelystä. Ryhmän keulamies Joseph Mom-poshi on Kenian evankelisluterilaisen kirkon pappi.

Alkuperäiskansan kotiseudulla keikkabusseja ei tunneta, mutta rakkaus musiikkiin ja halu kertoa Raamatun sanomaa saavat miehet kulkemaan kymmeniä kilometrejä jalkaisin.

Tuhansia vuosia vanhoja tapoja

Keniassa asuu noin puoli miljoonaa maasaiheimoon kuuluvaa ihmistä. He edustavat alkuperäiskansaa, jolla on edelleen arkielämässään kosketuskohtia tuhansia vuosia vanhoihin tapoihin ja tottumuksiin.

Maasaiden tunnuspiirteisiin kuuluvat punaiset asut ja autonrengaskumista tehdyt miesten sandaalit. Tunnusomaista on myös poistettu pala hampaassa.

Suomessa vierailevan ryhmän jäsenet ovat maasai-moraaneja, mihin ilMurran-nimikin viittaa. Moraanius tarkoittaa maasaikulttuurissa aikaa, jolloin poika on 17–25 vuoden ikäinen ja kasvaa mieheksi.

— Olen kiitollinen näiden miesten sinnikkyydestä ja sitoutumisesta. Ryhmän nimi ilMurran tarkoittaa soturi-ikäistä maasaimiestä. Valitsimme nimen, koska tahdomme olla Kristuksen sotureita. Jumala on antanut meille musiikin, ja me haluamme laulaa ja tanssia perinteisellä maasaiden tavalla, Momposhi toteaa.

Lauluja kaikilta elämänalueilta

Maasaiperinteestä kertoo muun muassa hypnoottinen heimokielinen a cappella –laulu sekä hyppytanssi, joka kuvastaa voimaa ja vahvuutta.

Maasaiden musiikkityyli on rytmikästä ja intensiivistä. Rytmi ja harmonia syntyvät solistin laulaman melodian ja säestäjien varioimien kurkkuäänisten hokemien yhteisvaikutuksesta. Säestävät laulajat hengittävät kukin eri tavulla, mikä saa aikaan laulun polyrytmisen tunnun.

Musiikki on maasaiden kulttuurissa elämäntapa. Laulaminen on keskeinen oppimisen ja perinteen välittämisen keino.

— Meillä on lauluja kaikilta elämänalueilta. Jokaisella ikäryhmällä on myös omat laulunsa. Kaikki laulavat, lahjakkaimmista tulee solisteja, muut toimivat säestäjinä, Momposhi kertoo.

— Me haluamme säilyttää omasta kulttuuristamme sen mikä on hyvää ja hylätä pahan ja vahingollisen.

IlMurran tuntuu löytäneen tasapainon perinteen ja uuden välillä. He ovat ylpeitä omasta tuhansia vuosia vanhasta kulttuuristaan, mutta suhtautuvat kriittisesti ihmisoikeuksia rikkoviin traditioihin. Ryhmän jäsenet vastustavat esimerkiksi tyttöjen ympärileikkausta ja varhaisia pakkoavioliittoja. IlMurran tekee monimuotoista sosiaalista työtä. Heidän aloitteestaan on käynnistetty muun muassa tyttöjen turvakotihanke.

Kokonaisia sadekausia voi jäädä väliin

IlMurranin miehillä on Suomen vierailullaan monta rautaa tulessa: kansainvälisyyskasvatusta kouluissa, useita konsertteja sekä keskusteluita muun muassa globalisaatiosta, kehitysyhteistyöstä ja ilmastonmuutoksesta.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset maasait tuntevat ankaralla tavalla jokapäiväisessä elämässään.

— Nykyään kokonaisia sadekausia voi jäädä väliin, ja viimein kun sade tulee, se ei lakkaa. Sekä kuivuus että tulvat tuhoavat elämää kotiseuduillamme, sanoo Momposhi kertoo.

IlMurran-ryhmän vierailu toteutuu Suomen ulkoministeriön tiedotustuen turvin. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys vastaa vierailun käytännön järjestelyistä. Vierailun yhteydessä julkaistaan myös ryhmän albumi ja musiikkivideo.

IlMurran esiintyy su 27.5. klo 14.15 Maailma kylässä -festivaalin Monsuuni-lavalla ja useaan otteeseen Las Ramblas -katutaidealueella.

Maailma kylässä

Kaiken maailman kulttuurit kohtaavat Maailma kylässä -festivaalilla Kaisaniemen puistossa toukokuun viimeisenä viikonloppuna 26.–27.5. Tarjolla on muun muassa musiikkia, tanssia, taidetta ja ruokaa, sekä mahdollisuus saada uusia näkökulmia monikulttuurisuuteen, kehitysyhteistyöhön ja vaikutusmahdollisuuksiin omassa arjessa.

Maailma kylässä -festivaalin pääjärjestäjä on Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa, joka on yli 270:n kehitysyhteistyötä tekevän tai muuten kehitysmaakysymysten kanssa työskentelevän suomalaisen kansalaisjärjestön kattojärjestö.