Herkänkarhea ääni

Suomessa on aina rakastettu laulajia, joilla on esityksissään kunnon tarinoita. Kari Tapio, 61, kuuluu tuohon jatkumoon. Hän on itse säveltänyt monet hittikappaleensa.

Kansa hiljentyi 1990-luvulla kuuntelemaan Kari Tapion kappaletta Valoon päin: "Olen kulkenut maata ja merta, / nähnyt melkein mä helvetin, / ehkä suonissain virtaavaa verta / joskus liikaa mä myös laimensin. /Valoon päin nyt varjoista kuljen, / yksin siihen en pystyisikään, / jos hetkeksi silmäni suljen / mä Hänet kulkevan vierelläin nään – –"/

Vaikka Kari Tapio on pesunkestävä kantrista tykkäävä iskelmähemmo, joka on kiertänyt kaupunkien kapakat ja maaseudun tanssipaikat, ei hän ole kaihtanut kirkkojakaan.

— Olen minä laulanut häissä ja hautajaisissa. Olen pitänyt myös paljon kirkkokonsertteja.

Tangomarkkinoiden kirkkokonsertissa Seinäjoella 2000-luvun alussa koettiin vaikuttava elämys, kun Kari Tapio asteli alttarin eteen ja lauloi traditionaalisen hengellisen laulun Olen kuullut on kaupunki tuolla. Moni kuulijoista sai aavistuksen jostain suuresta, jota on sanoin vaikea kuvailla.

Kirkko on itse asiassa Kari Tapiolle varsin tuttu paikka. Lapsuudessaan hän kulki kirkkoon sunnuntaista toiseen ja hänen kotonaan pidettiin pyhäkoulua. Kirkolliset asiat olivat luontevia koko hänen suvussaan, niinpä Kari Tapion sedästä Esko Jalkasesta ja hänen serkustaan Raimo Jalkasesta sukeutui kummastakin evankelisluterilaisen kirkon pappi.

Listaykkönen

Kari Tapion tuorein levytys Kuin taivaisiin singahti heti listaykköseksi.

— Onhan tuota hässäkkää. Mutta jos ajattelen loppuun asti, niin hyvä näin. On ollut aikoja, jolloin kukaan ei kysynyt minulta mitään eikä nimikirjoitukseni kelvannut kenellekään. Onhan tämä upeaa, että saan tehdä sitä mistä pidän. Samalla tämä kaikki tekee jollain lailla nöyräksi.

Kari Tapion laulajan taival ei ole ollut suoraviivaista menoa. Alkoholi on ottanut niskalenkin aika ajoin. Sitä hän ei ole kiistänyt, mutta siitä huolimatta hän on pahoittanut mielensä asian sensaatiomaisesta käsittelystä.

— En tahtoisi alkoholin ottavan valtaa itsestäni. Voin kuitenkin elää juomatta vain päivän kerrallaan. Minun on turha luvata sellaista, että en koskaan juo. Päivittäin tuon asian kanssa tietyllä lailla kipuilen.

Ahkera keikkailija pysäytettiin rajusti, kun sydän oli lopullisesti sanoa työehtosopimuksen irti 1990-luvun kiireisinä ja kuohuvina aikoina.

Monet ovat aistineet, että Kari Tapion lauluihin on tullut lisää syvyyttä. Jotain tuosta on havaittavissa hänen kirjoittamassaan kappaleessa Myrskyn jälkeen, jonka yksi säe kuuluu: /" – – Liian kauan omin voimin harhailin, / elin niin kuin mulla olis valta kapteenin – – / Moneen väärään vuonoon purteni mun ui, / kunnes karikoille ylpeys murentui – –"

Toisinaan väsyttää

Kun Kari Tapio päästelee estradilla vahvasti, osaavasti ja mukaansa tempaavasti, ei heti tule heti mieleen, että hän väsyy niin kuin kuka tahansa meistä.

— Kyllä keikkailu väsyttää, matkat etenkin. Kaiken lisäksi minua vaivaa iskias, joka ei välttämättä väelle näy, silloin kun musiikki ja laulut vievät. Pakko se on tunnustaa, että ikää alkaa jo olla mittarissa, en minä enää jaksa niin kuin ennen.

Vapaa-aikanaan Kari Tapio pelaa tennistä, pyöräilee, ui ja kalastaa. Etenkin kalastukseen hän on jämähtänyt totaalisesti.

— Jäämerellä on aivan mahtavaa narrata lohia. Jäämeren takia tykkään Norjasta. Italiasta pidän myös, Sorrentosta siellä. Kokonaisuudessaan kuitenkin Suomi on paras. Kyllä minä Suomesta tykkään aivan hurjasti, ja suomalaisista.

Vaikka monissa Kari Tapion laulamissa iskelmissä on selkeästi hengellisiä sävyjä, niin hänen aikeenaan on ensi jouluksi tehdä puhtaasti hengellinen levy:

— Se tulee olemaan sellaista kadunmiehen gospelia, hän toteaa.

Ellei Kari Tapio olisi laulaja ja sanoittaja, hän olisi kirjapainotyöntekijä. Hänellä on nimittäin kokemusta käsilatojan ammatista. Aikanaan Kari Tapio kavereineen painoi Raamattuja, työnantajanaan Suomen kirkon sisälähetysseura.