1. Miten nimen antaminen ja kaste liittyvät toisiinsa?

— Lapsen nimi rekisteröidään kirkonkirjoihin ja väestörekisteriin kastepapin kautta. Kasteen perimmäinen tarkoitus ei kuitenkaan ole nimen antaminen. Jotta tilaisuuden päähuomio ei menisi nimen jännittämiseen, kastekaavaa muutettiin niin, että nimi kysytään kastetoimituksen alkupuolella. Nimi kertoo jokaisen ihmisen ainutkertaisesta identiteetistä Jumalan edessä: meidät on nimeltä kutsuttu Jumalan lapsiksi.

2. Voiko lasta kutsua omalla nimellä jo ennen kastetta?

— Totta kai lastaan voi kutsua omalla nimellään syntymästä asti. Nimen kertominen etukäteen myös muille läheisille vähentää turhaa mystiikkaa sen ympäriltä, mutta voi nimen toki pitää salassa kastehetkeen asti.

3. Minkä ikäisenä lapsi kastetaan?

— Lapsi pitäisi kastaa viimeistään kahden kuukauden ikäisenä, mielellään jo aiemmin. Käytännössä kaste toisinaan viivästyy, kun ihmiset sovittelevat sukulaisten ja kummien aikatauluja yhteen.

— On kuitenkin hyvä varhaiskristillinen tapa, että lapsi kastetaan mahdollisimman pian. Lasten evankeliumia, jossa Jeesus sanoo opetuslapsilleen "sallikaa lasten tulla minun luokseni älkääkä estäkö heitä", on kirkossa liitetty jo varhaisajoista asti lapsen kasteeseen. Kastekeskustelussa korostan sitä, että lapselle tapahtuu kasteessa jotakin erityisen hyvää ja kiitän vanhempia siitä, että he tuovat lapsensa Jeesuksen luo.

4. Eihän pieni vauva ymmärrä mitään uskosta. Miksi kirkko kastaa lapsia?

— Luterilainen kirkko pitää kastetta Jumalan tekona, ei ihmisen ratkaisuna tai tunnustustoimena kuten joissakin muissa kirkoissa ajatellaan. Emme me aikuisinakaan todella ymmärrä esimerkiksi joulun, pääsiäisen ja Jumalan Pyhän kolminaisuuden ihmeitäkään. Me luotamme siihen, että Jumala toimii tällä tavalla ja tahtoo ihmisille hyvää. Ihmisen kehitystaso tai ymmärrys ei ole ratkaiseva tekijä, vaan se, että Jumala toimii sanansa mukaan.

5. Mitä kasteessa sitten tapahtuu?

— Raamattu käyttää siitä monia kuvia, kuten uudestisyntyminen, pimeydestä valoon siirtyminen, Jumalan lapseksi pääseminen, pelastuksesta osalliseksi tuleminen ja Jeesuksen syliin pääseminen. Kaste ei ole vain vertauskuva jostakin, vaan uskomme, että Pyhä Henki toimii siinä. Kun kastamisen jälkeen sytytetään erityinen kastekynttilä, se on konkreettinen kuva, joka voi jäädä mieleen tilaisuutta seuraaville lapsillekin.

6. Voiko lapsesta tulla seurakunnan jäsen, jos häntä ei kasteta?

— Ei voi. Kirkkolaki sanoo, että ihminen otetaan kirkon yhteyteen kasteessa. Voisi sanoa, että kaste on ovi seurakuntaan. Vanhoissa kirkoissa kivinen kastemalja eli fontti sijoitettiin tämän vuoksi kirkon ovelle. Jos ihmistä ei ole lapsena kastettu, mutta hän haluaa myöhemmin liittyä kirkkoon, hän käy rippikoulun ja hänet kastetaan. Tie seurakunnan jäseneksi kulkee silloinkin kasteen kautta.

7. Jos vain toinen vanhemmista kuuluu kirkkoon, voidaanko lapsi silti kastaa?

— Voidaan kastaa, kun toinen vanhemmista, kumpi tahansa, kuuluu kirkkoon ja vanhemmat päättävät yhdessä lapsen uskontokunnasta. Allekirjoittamalla rekisteröintipaperin he vahvistavat lapsen liittymisen kirkon jäsenyyteen.

8. Miksi lapsi puetaan kasteessa valkoiseen kastepukuun?

— Valkoinen kastepuku on sanaton saarna puhtaudesta ja taivaasta. Kasteessa ihminen puetaan Kristuksen pyhyyteen, jonka Jumala näkee ihmiseen katsoessaan.

9. Jos vanhemmilla tai suvulla ei ole kastemekkoa, voiko sellaisen saada seurakunnalta lainaksi?

— Kyllä. Esimerkiksi Hakunilan seurakunnan kirkoissa on kastemekko. Niitä kuitenkin lainataan aika harvoin. Monesti suvussa on perintönä kulkeva kastemekko.

10. Millaista vettä kasteessa käytetään?

— Kasteveden tulee olla puhdasta, mutta ihan tavallinen vesijohtovesi käy. Vesi on vettä, ei itsessään mitään erityistä. Jumalan sana tekee sen kastevedeksi. Kasteen jälkeen veden voi kaataa pois.

11. Kasteesta käytetään joskus myös sanaa ristiäiset. Mistä se kertoo?

— Kasteessa pappi tekee lapsen ylle ristinmerkin. Ristinmerkki kertoo siitä, että ristiinnaulittu Jeesus Kristus on lapsen lunastanut ja kutsunut seuraajakseen. Kasteeseen kuuluu sitoutuminen elää Jumalan omana. Kasteen armo on kuitenkin joka päivä uusi. Siihen saa aina palata, vaikka oma elämä on keskeneräistä ja usko horjuvaa, niin kuin se meillä ihmisillä tuppaa olemaan. Jumalan lahja on pysyvä.

12. Miksi kuka tahansa luotettava ystävä ei kelpaa kummiksi?

— Kirkkolain mukaan kastettavalla pitää olla vähintään kaksi kummia, jotka ovat konfirmoituja evankelisluterilaisen kirkon jäseniä. Näiden lisäksi kummina voi olla henkilö, joka kuuluu muuhun luterilaisen kirkon toimittaman kasteen hyväksymään kristilliseen kirkkoon. Kummius ei ole arvonanto- ja kohteliaisuustehtävä, vaikka siinä onkin tärkeää, että kummi on lapsen ystävä ja turvallinen aikuinen. Kummin tehtävä on hengellinen. Hän on lapsen esirukoilija, joka yhdessä vanhempien ja seurakunnan kanssa huolehtii lapsen kristillisestä kasvatuksesta.

13. Miksi lapselle pitäisi antaa kristillistä kasvatusta?

— Kastekäskyssä kehotetaan kastamaan ja opettamaan. Tarkoitus on, että kastettu oppii kasvaessaan ymmärtämään, mitä hän on kasteessa saanut. Tämä opetus ei ala vasta 15-vuotiaana rippikoulussa. Lapsi ei elä uskonnollisessa tyhjiössä ja yhtäkkiä päätä, minkä polun valitsee. Vanhempien elämäntapa — esimerkiksi se, osaavatko he pyytää anteeksi, onko heillä auttamishalua muita ihmisiä kohtaan tai käyvätkö he kirkossa — vaikuttaa lapsen arvomaailmaan. Esimerkiksi iltarukouksen opettaminen lapselle on kristillistä kasvatusta, joka kantaa pitkälle elämään.

14. Miten kastetoimituksesta sovitaan?

— Seurakuntaan tule kopio syntymätodistuksesta. Meiltä lähetetään sitten vanhemmille kirje, jossa kerrotaan kastetoimituksesta, kasteen sisällöstä, nimilaista ja kummeista. Vanhemmat soittavat kirkkoherranvirastoon tai tulevat käymään siellä ja sopivat kasteesta. Kastava pappi ottaa heihin yhteyttä ja sopii yhteisestä keskustelusta, joka edeltää jokaista kastetilaisuutta. Siinä puhutaan perheen kuulumisista, keskustellaan kasteen sisällöstä ja sovitaan käytännön asioista.

15. Kumpi on parempi kastepaikka, koti vai kirkko?

— Kotikaste korostaa kasteen luonnetta perhejuhlana, kirkkokaste ilmentää paremmin sitä, että kaste liittää kastettavan seurakuntaan, uskon yhteisöön. Kirkkokasteiden määrä on kasvussa: viime vuonna niitä oli Hakunilassa suunnilleen puolet kaikista kasteista. Toivoisin sitä, että entistä useampi rohkaistuisi pyytämään kastetta messun yhteydessä. Silloin paikalla on koko kirkkoväki ja vietetään myös ehtoollista.

— Jos kaste järjestetään kirkossa, seurakunnan jäsen saa tilan käyttöönsä ilmaiseksi. Jos vieraita on paljon, kastekahvit voidaan juoda seurakuntasalissa. Kirkolla on astiasto, joten niitäkään ei tarvitse tuoda. Esimerkiksi Pyhän Annan lastenkirkosta on Hakunilassa tullut suosittu kastepaikka. Siellä on kaunis kirkkosali, rikas kuvasymboliikka ja juhlava kahvitila.