Kaatuneitten muistopäivää vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina. Muistopäivää on juhlittu 19.5.1940 lähtien sodissa kaatuneiden sankarivainajien muistoksi.

Pääesikunnan antamassa käskyssä ilmoitettiin ylipäällikkö Mannerheimin käskeneen, että toukokuun 19. päivää vietetään uskonnollisena muistopäivänä, jolla haluttiin kunnioittaa sodissa henkensä antaneiden muistoa.

Mannerheimin käsky koski muodollisesti vain puolustusvoimia. Se sai kuitenkin yleisen luonteen, ja käskyä noudatettiin kaikkialla. Vainajien muiston kunnioittamisen ohella tarkoituksena oli edistää kansallista sopua ja yksimielisyyttä.

Kaatuneitten muistopäivä on yleinen liputuspäivä. Muistopäivän viettoon on alusta asti kuulunut valtakunnallinen pääjuhla sekä paikallisia muistotilaisuuksia jumalanpalveluksineen ja sankarihaudoilla käynteineen.

Kaatuneitten muistopäivän yhteisessä jumalanpalveluksessa Pyhän Laurin kirkonssa saarnaa Hämeenkylän kirkkoherra Jukka Nevala. Liturgina toimii Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan kappalainen Carola Envall ja urkurina saman seurakunnan kanttori Håkan Wikman.

Kaksikielisen jumalanpalveluksen jälkeen on seppeltenlasku Pyhän Laurin kirkon sankarihaudalla kello 11 ja sen jälkeen Ruskeasannan hautausmaalla (Ruskeasannantie 2) ja Hiekkaharjun muistomerkillä (Urheilutie, ammattikoulua vastapäätä). Östersundomin kirkon (Kappelintie 60, Itäsalmi) hautausmaalla Sipoossa seppeleet lasketaan kello 13.

Kaatuneitten muistopäivän jumalanpalvelus
su 20.5. klo 10 Pyhän Laurin kirkossa