Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Erja Rappe, millä tavalla viherympäristö voi edistää terveyttä?

— On havaittu, että esteetön puisto asunnon läheisyydessä vähensi vanhusten kuolleisuutta Tokiossa. Mitä enemmän asuinalueella on viherympäristöjä, sitä terveemmiksi ihmiset kokevat itsensä. Viherympäristössä oleskelu tai sen näkeminen ikkunan kautta alentaa elimistön stressitilaa ja parantaa tarkkaavaisuutta.

— Viihtyisät viherympäristöt houkuttelevat ihmisiä myös ulos liikkumaan. Liikunta taas ehkäisee muun muassa sydän- ja verisuonitauteja, liikalihavuutta ja mielenterveyden ongelmia. Vihreät leikkipaikat tukevat lasten tervettä kehitystä. Ja puistot parantavat rakennetun ympäristön ilmalaatua.

Mitä on terapeuttinen puutarhatoiminta?

— Terapeuttinen puutarhatoiminta pyrkii edistämään ihmisten hyvinvointia kasvien ja puutarhanhoidon avulla. Ei ole välttämätöntä itse hoitaa kasveja, vaan voi myös ihailla toisten aikaansaannoksia tai nauttia ympäröivästä vihreydestä.

Voiko elämänlaatu parantua ihmisen puuhastellessa luonnossa?

— Mitä useammin puistossa käydään ja mitä pidempään siellä ollaan, sitä harvemmin kärsitään stressioireista. Tutkimuksessani havaitsin, että mitä useammin vanhainkodissa asuvat vanhukset ulkoilivat, sitä parempi heidän koettu terveytensä oli. Luontonäkymät lievittävät myös kivun tunnetta ja nopeuttavat toipumista.

— Puutarhanhoidon harrastamisen on todettu alentavan riskiä sairastua dementoiviin sairauksiin tai sydän- ja verisuonisairauksiin. Puutarhanhoito liitetään myös parantuneeseen itsetuntoon ja elämänhallintaan. Kasvit tekevät elämästä merkityksellistä. Ne tarvitsevat hoivaa ja kantavat mukanaan sekä kulttuurisia arvoja että henkilökohtaisia muistoja.

Millä tavalla itse rentoudut puutarhassasi?

— Rentoudun, kun saan hallita pieniä kokonaisuuksia istuttamalla ja kitkemällä ja iloita saadusta sadosta. Hämmästelen myös luonnon kasvuvoimaa.