Reilusta meiningistään kuulut tamperelaiset ovat maan mainiota väkeä, nysseineen ja karvoineen kaikkineen. Enimmiltään ystävällisten alkuasukkaiden lisäksi turisteille on tarjolla muitakin hauskoja nähtävyyksiä.

Särkänniemen alue on joka suvi varma vetonaula, mutta kirkkoja pullollaan olevan ja muutoinkin vähintään muotojumalisen seudun yksi huikeimmista käyntikohteista on tuomiokirkko.

Kansallisromanttisen arkkitehtuurimme päämonumentti on yksi Suomen omaperäisimmistä ja tärkeimmistä taideaarteista, joita Tapparan ja Kummelien kotikaupunki on tuottanut, suomirockin ohella. Sekin koki Mansessa muinoin taiteellisen kultakautensa Juicen, Eppujen ja Popedan kaltaisten mestarien siivittämänä.

Vuosina 1902–1907 rakennettu, Venäjän sortokauden ahdingossa syntynyt pyhäkkö on aikansa huipputaiteilijoiden, rakentajien ja käsityöläisten mestariteos. Lars Sonckin piirtämä harmaagraniittinen, punatiilikattoinen kirkko on ehtaa jugendia. Sen taideteosten tärkeimmät tekijät ovat Hugo Simberg ja Magnus Enckell.

Tampereen tuomiokirkossa saattaa aistia sakraalitilojen ilmentämän Pyhän sekä sangen maallisen, ellei peräti syntisen ihmisen välisiä jännitteitä. Vaikka kirkossa olisi käynyt useita kertoja, sinne palaa siksikin aina mieluusti uudelleen.

Käärme heittää haasteen: lankeatko heti vai nyt?

Kun astuu sisälle kirkkoon ja katsoo ylös, ei voi olla huomaamatta katon maalauksia. Katse poimii ensin katossa ylimpänä olevan käärmeen, jolla on omena suussa. Mutta sitten huomio kiinnittyy käärmeen ympärillä oleviin siipiin. Niitä on katossa yltympäri, kuten kyyhkysikkunoiden ja pelikaani-ikkunan mosaiikeissa.

— Siipiä on myös saarnatuolissa piikkipensaisiin takertuneena. Kuuluisimmat siivet ovat Haavoittuneen enkelin freskossa. Siinä on enkelin siivessä verijälki. Se kertoo elämän haavoittuvuudesta. Elämän haavoittamat ovat tervetulleita siipien suojaan, toivottaa titteliään lempeämpi tuomiorovasti Olli Hallikainen tervetulleeksi temppeliin.

Helluntaina 1907 käyttöön vihityn kirkon juhlavuoden teemana on "100 vuotta siipien suojassa". Istun ensimmäiseksi kirkonpenkkiin sille kohdalle, mitä katon siivet suojaavat: käärmeen alle. Sielunvihollista kirkkotaiteessa kuvaava käärme tuijottaa tuimasti ja suoraan silmiin. Ottaisitko omenan nyt vai heti? se tuntuu kysyvän kuin taisteluhaasteen heittäen.

Valtavan kokoinen ja kohti käyvä käärme on herättänyt kirkkovieraissa aina voimakkaita tunteita, paljon pahennustakin. Mitä ihmettä käärme tekee kirkossa keskeisellä paikalla? Kun kirkko paljastettiin ensi kertaa yleisölle, käärmeen kiivaimmat vastustajat vaativat koko teoksen tuhoamista.

Paula Kivinen osoittaa kirjassaan Tampereen tuomiokirkko, että hyvän ja pahan tiedon puusta pudonnut käärme ei ollut mikään Simbergin kevytmielinen oikku.

"Käärmekeskus on ihmissydän – – paha hamasta lapsuudesta. Siihen kuitenkin lankeaa Jumalan sanan siemen: pikkusiivet, joiden tiiviin kehän alle vangittuu käärme. Ne kuvaavat nöyrän lapsenmielen pehmeää untuvikkoa, Jumalan sanan vaikutusta, joka ihmisen luonnollisen itsekeskeisyyden tukahduttaa", selitti Simberg taiteilijatoverilleen Hjalmar Rautiaiselle heidän maalatessaan siipiä.

Ilta-Sanomissa puolustettiin poistettavaksi vaadittua synnin symbolia vuonna 1949: "Paratiisikäärme arvokkaan herranhuoneen katossa on nerokkaan, arvoituksellisen maalarin saarna, jonka perintä sisältöä ei ole kukaan ole pystynyt täydellisesti ratkaisemaan... Maalaus kiinnittää ihmiset pohtimaan kristillisyyden perusongelmia synnistä ja pelastuksesta."

Köynnöksen ja enkelin kantajat

Myös Hugo Simbergin alastomat köynnöksenkantajat joutuivat paheksujien tulilinjalle. Puolustajat voittivat.

"Tarkastaja Pelkonen lausui ihmettelynsä sen johdosta, että muutamat puhujat pitivät alastomuutta saastaisena. Ihmisruumishan on luojan töistä kaunein. Joka siinä jotakin pahaa näkee, sen sydämessä ei ole vielä lopullinen siivous tapahtunut – – Herra Mäkilän mielestä oli käärme kirkon katossa sitäkin suuremmalla syyllä paikallaan, kun palkkapapit usein puhuvat totuutta ja ihmisyyttä vastaan. Käärme kuvaa vaan soveliaasti seurakunnassa vallitsevaa kateutta, saastaisuutta ja itsekkyyttä", kertoo kirkonkokouksen pöytäkirja taideriidan tuoksinasta syksyllä 1907.

Paula Kivisen mukaan elämänköynnöksellä on vertauskuvallinen sanoma. Sen tummaa vehreyttä ja punaisia ruusuja kiertää teräväpiikkinen orjantappura. Kukin 12 pojasta kantaa köynnöstään ruusuineen ja okaineen omalla tavallaan. Joku kevyesti, kuin leikiten, toiselle se on raskaampi taakka kuin mihin hennot hartiat pystyvät.

Huolettomasti myötämäkeä rientävä poika on kääntänyt valoisat kasvonsa takana seuraavaan toveriin kuin tätä rohkaistakseen. Runollista opetuslasta Johannesta kuvaavalta kaverilta on koko kantamus unohtunut, kun hän kumartuu nostamaan maahan pudonnutta ruusua. Määrätietoisesti kärjessä kulkeva nuorukainen esittää kallioksi luonnehdittua Pietaria. Juudas Iskariotin metsään on pyrähtänyt häpeää kuvaava harakka, ja käärme luikertaa puuhun, jossa lepattaa 11 liekkiä. Sammuiko Juudaksen liekki jo?

Kukin katsoja voi tunnistaa köynnöksenkantajien joukosta oman elämänasenteensa.

Helsinkiläisen Ateneumin taidemuseon vieraat valitsivat taannoin Simbergin maalauksen Haavoittunut enkeli maamme tauluksi. Tampereen tuomiokirkossa sama teema on freskona, jonka erottavat maalauksesta taka-alalla näkyvät Tampereen tehtaanpiiput.

Paula Kivinen arvelee, että työn uudelleen toteuttamiseen saattoi vaikuttaa maalauksen tekoaikoina sairastettu syfilis, joka uusiutui kesken tuomiokirkon työn ja vaikutti Simbergin hermosairauteen. Maalausta voi pitää ilmauksena kärsimyksen kautta saavutetusta voitosta.

Yhtä kaikki Haavoittunut enkeli näyttää muistuttavan, että ihmisen murhe on yhteinen.

Kuoleman puutarhasta ylösnousemukseen

Simbergin suunnittelemissa suurissa värilasi-ikkunoissa lohdullisinta ovat Pyhän Hengen kyyhkynen ja pelikaani, joka sydänverellään syöttää poikasiaan, kuin Kristus seurakuntaa. Dramaattisin ja hurjin ikkunoista esittää Ilmestyskirjan ratsastajia. Mustaa ajokkiaan piiskaava Nälkä pakottaa punertava kieli ulkona nelistävää hevostaan pysymään kilpailijansa, Kuoleman rinnalla.

Lasten "rankat" tietokonepelit eivät ole karmivuudessaan mitään tämän taiston rinnalla!

Vimmaisten ratsastajien jälkeen fresko Kuoleman puutarha tuntuu lohdulliselta ja levolliselta, vaikka kuolema onkin taas työssään. Kasveilla, joita tuonen puutarhurit hoitavat, kuvataan Kivisen mukaan ihmisten sieluja. Luurankoveikkojen hellästi hoivaamat kasvit ovat erilaisia niin kuin ihmisetkin. Herkkä ja heikko yksilö kaipaa enemmän hoivaa kuin terve ja voimakas, Simbergin fresko viestii vuosisadan takaa.

Kirkkovaelluksen hengellinen huipentuma on Magnus Enckellin kymmenen metriä pitkä ja neljä leveä alttarifresko Ylösnousemus. Vasemmalla kuolleet vasta nousevat vaivalloisesti haudoistaan, kun oikealla juhlava kulkue jo matkaa kohti kirkkautta, maan kahleista vapautuneina ja valoisin kasvoin. Tuomareita ja tuomittuja ei ole näkyvissä, saati helvettiä kiduttajineen niin kuin keskiaikaisissa viimeisen tuomion esityksissä.

Tampereen tuomiokirkon taiteilijat eivät päästäneet itseään ja kirkon hengen kokijoita helpolla; kokonaisuus on yhtä runsas ja raskas kuin kristityn vaellus. Kirkon taiteellisia ja henkisiä aarteita ei kukaan yhdellä käynnillä ammentane tyhjiin.

Oppaana Elisa af Hällström.

Lähteenä professori Paula Kivisen kuvateos
Tampereen tuomiokirkko, WSOY 1986.

Lisätietoja Tuomiokirkosta ja sen juhlavuodesta: www.tampereentuomiokirkko100.fi.

Lapset duunarien tilalle

James Finlaysonin johtama puuvillatehdas Tampereella sai vuonna 1848 oikeuden palkata oman papin, tehtaansaarnaajan, ja vuonna 1879 valmistui oma punatiilinen rukoushuone tehtaanportin tuntumaan. Finlaysonin seurakuntaan kuului siihen aikaan miltei puolet tamperelaisista.

Suomessa harvinaislaatuinen Finlaysonin kirkko muistuttaa tyyliltään englantilaista kirkkoa. Se on torniton ja yksilaivainen, saarnatuoli on sijoitettu alttarin taakse, ja vielä senkin takana on urut.

Vuonna 1981 tehdas luovutti kirkon vastikkeetta luterilaisille seurakunnille. Tunnelmallinen pikku kirkko on toiminut vuodesta 1996 kesäisin ja suurten juhlapyhien aikaan "Lasten katedraalina". Siellä havainnollistetaan Raamatun kertomuksia askartelemalla ja rakentamalla hurskaita pienoismaailmoita nukeista.

Särkänniemeen matkaaville lapsiperheille Finlaysonin kirkko Lasten katedraaleineen on sympaattinen pysähdys- ja hiljentymispaikka.

Kesäisin kirkko toimii lasten tiekirkkona.

Finlaysonin kirkko, Puuvillatehtaankatu 2, avoinna 17.5. alkaen kesällä joka päivä klo 10–18.

Tampereen tuomiokirkko juhlii

Toukokuun 19. päivänä tulee kuluneeksi 100 vuotta Tampereen tuomiokirkon vihkiäisistä. Syntymäpäivän kunniaksi Tuomiokirkolla juhlitaan koko viikko.

Poimintoja juhlaviikolta:

— la 19.5. klo 12–15 kansanjuhla, jossa musiikkia ja kertomuksia Tuomiokirkosta

— la 19.5. klo 18 juhlakonsertti, esiintyjinä Jaakko Löytty bändeineen ja kanttori Tuomas Laatu kuoroineen

— su 20.5. klo 10 perinnejumalanpalvelus vanhan kaavan mukaisesti, vanhoissa puvuissa

— su 27.5. klo 10 televisioitavan juhlamessun toimittaa piispa Juha Pihkala

Tuomiokirkko, Tuomiokirkonkatu 3, avoinna 31.8. asti joka päivä klo 9–18.