Uutiset Irakista kertovat, että maa on joutumassa yhä pahempaan väkivallan kierteeseen. Tämä näkyy entistä vaikeammaksi muuttuvassa pakolaiskriisissä. Neljä miljoonaa irakilaista on jo jättänyt kotinsa.

Ihmisiä ajavat pakolaisiksi väkivallan pelko, työttömyys ja romahtaneet peruspalvelut. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan irakilaisia pakenee joka kuukausi 40 000–50 000 joko naapurimaihin tai maan muihin osiin. Syyriaan ja Jordaniaan on paennut jo noin kaksi miljoonaa irakilaista. Lähes sama määrä pakolaisia on Irakin sisällä.

Poliittisen tilanteen kärjistymisestä ovat kärsineet erityisesti uskonnolliset vähemmistöt, kuten kristityt. Vielä 1980-luvun alussa kristittyjä arvioitiin olevan Irakissa 1,4 miljoonaa, nyt heitä on alle miljoona. Joidenkin arvioiden mukaan Syyriaan paenneista 1,2 miljoonasta irakilaisesta olisi jopa yli 30 prosenttia kristittyjä.

— Irakin kristityt jakaantuvat moniin ryhmiin ja kirkkokuntiin, jotka toimivat erillään toisistaan, selvittää Helsingin yliopiston seemiläisten kielten ja kulttuurien professori Tapani Harviainen.

— Syyrialaisortodoksit muodostavat oman kirkkokuntansa. Kaldealaiset ovat unioituneet Rooman kanssa, sillä paavi on heille korkein auktoriteetti. Kreikkalaisortodoksit kuuluvat Konstantinopolin patriarkaattiin, kuten suomalaiset ortodoksit. Armenian kristittyjen kirkkokunta on kansallisesti määräytynyt ryhmä.

Harviaisen mukaan hajanaisuus on muodostunut heikkoudeksi Irakin kristityille, jotka tekevät vähemmän yhteistyötä keskenään kuin esimerkiksi Palestiinan, Libanonin, Syyrian, Egyptin tai Kyproksen kristityt.

— Saddam Husseinin aikana oli hankala hoitaa suhteita ulkomaille. Kristityt saivat toimia kirkkojen sisällä, mutta ulospäin suuntautuvaa toimintaa, kuten diakoniaa, koulutusta ja nuorisotyötä ei katsottu hyvällä. Vanhan islamilaisen näkemyksen mukaan juutalaisuus ja kristinusko ovat olleet sallittuja kirjanuskontoja, mutta niiden on täytynyt olla alisteisia islamille.

Amerikkalaisviha kohdistuu paikallisiin

Parin viime vuoden aikana väkivaltaisuudet kristittyjä kohtaan ovat lisääntyneet huomattavasti. Moniin kirkkoihin on tehty pommi-iskuja ja osa Bagdadin kymmenistä kirkoista on joutunut sulkemaan ovensa. Naisia on uhkailtu, koska he eivät käytä huivia.

— Oppimattomien fundamentalistimuslimeiden mielestä kristityt edustavat länsimaita, joten he joutuvat amerikkalaisvastaisuuden kohteeksi, sanoo Harviainen.

— Kristityt ovat kuitenkin Irakin kansalaisia. He ovat asuneet monilla alueilla kauemmin kuin muslimit. Esimerkiksi Bagdadissa on tutkittu ja verrattu muslimien, kristittyjen ja juutalaisten arabian murteita ja havaittu, että kristityt ja juutalaiset ovat vanhempaa asukaspohjaa.

Lähi-idän kristityt ovat usein koulutettuja ja kielitaitoisia, ja monilla on sukulaisia ulkomailla. Irakin kristittyjä on muuttanut vuosien mittaan Yhdysvaltoihin, missä syyrialaisortodoksiset kirkot ovat vaikutusvaltaisia. Heitä on myös Australiassa ja Euroopassa, erityisesti Ruotsissa, Saksassa ja Hollannissa. Suuri osa kristityistä on paennut kuitenkin Syyriaan.

— Siellä on entuudestaan lähes miljoona kristittyä. Ihmiset haluavat auttaa uskonveljiään. Vieraanvaraisuus on Lähi-idässä arvostettu hyve, velvollisuus ja kunnia, toteaa Harviainen.

Tähän asti pakolaisia on majoitettu sukulaisten, naapureiden ja ystävien avulla, mutta nyt pakolaisista uhkaa tulla liian suuri taakka naapurimaille. Tähän ovat kiinnittäneet huomiota niin YK, UNHCR, Amnesty kuin Punainen Risti, jotka kaikki varoittava uhkaavasta uudesta humanitaarisesta kriisistä.

Viime vuonna EU-maista haki turvapaikkaa 20 000 irakilaista, mikä oli 77 prosenttia enemmän kuin toissa vuonna. Suomesta haki turvapaikkaa 225 irakilaista. Suurin osa Suomen 1600 irakilaispakolaisesta on kurdeja. Tiettävästi joukossa on muutamia kymmeniä kristittyjä.