Miten lähetystyötä harrastetaan?
Lähetyksen päiväpiiri kokoontui Tikkurilan kirkolla tiistaina 24.4. Paikalla oli toistakymmentä osanottajaa, joiden joukossa yli 80-vuotias ole mikään outo lintu.
Anneli Pehkonen, 67
Kuinka löysit piirin?
— Kun kaksi ja puoli vuotta sitten jäin eläkkeelle, katselin lehdistä, mitä rupeaisin harrastamaan. Lähetyksen päiväpiirin huomasin varmaan siksi, että seurakuntatyö kiinnostaa minua. Työssä ollessa ei moneenkaan menoon jaksanut lähteä.
Mitä piirissä tapahtui?
— Alussa aina kahvitellaan. Piirillä on myös aina lukemisen alla jokin kirja. Siitä luetaan pätkä, ja sitten keskustellaan. Toisinaan on vierailijoita, jotka ovat perillä lähetystyöstä. Lisäksi järjestelemme myyjäisiä ja teemme retkiä. Olemme juuri menossa Lähetysmuseoon Helsinkiin, ja ensi viikolla Lotta-museoon Tuusulaan.
Pisteillä 1–5, miten piiri tällä kertaa onnistui?
— Annan 4,5 pistettä. Keskusteluaika tuntuu monesti liian lyhyeltä. Kokoontuminen päättyy ennen kuin on kunnolla päästy edes alkuun. Aivan hyvin tämä voisi puolentoista tunnin sijasta kestää kaksi tuntia.
Maija Tenhunen, 70
Kuinka löysit piirin?
— Olin aina ajatellut, että eläkkeellä ryhdyn tekemään vapaaehtoistyötä seurakunnassa. Eläkkeelle jääminen meni vain vähän toisin kuin olin ajatellut, sairaseläkkeen kautta. Poikani asui Vantaalla, ja niinpä muutin tänne Porista viisitoista vuotta sitten. Saman tien vapaaehtoistoiminta imaisi minut. Päiväpiirissä olen käynyt toistakymmentä vuotta.
Mitä piirissä tapahtui?
— Piirissä tutustaan lähetystyöhön ja ulkomailla työskenteleviin lähetystyöntekijöihin. Kokoontumisessa kerätään kolehti, jolla tue-taan vuorollaan jotain Tikkurilan seurakunnan nimikkokohdetta tai -työntekijää. Pidämme myös alku- ja loppuhartauden. Loppurukousta varten osanottajat voivat antaa rukouspyyntöjä ja kiitosaiheita.
Pisteillä 1–5, miten piiri tällä kertaa onnistui?
— Annan 5 pistettä. Piiriin tulee kuin kotiin. Ilmapiiri on vapaa, ja keskustelua on paljon. Siinä unohtuvat arjen harmit ja ristiriidatkin. En osaa ajatella, että jotain puuttuisi. Tietysti vierailijoita, tai vaikka videoita ulkomailta, voisi olla useammin.
Eila Virtanen, 69
Miten valmistauduit, piirin varavetäjä Eila Virtanen?
— Seurakunnan lähetyssihteeri Sirpa Jalokinos pyysi, että vuorostani vetäisin kokoontumisen. En ehtinyt valmistautua kovin hyvin, mutta valmis aineisto auttoi. Hartaudessa luimme Pekka Harneen kirjaa Murrettua leipää ja keskustelun pohjaksi Mailis Janatuisen kirjaa Ihmisen käyttöohjeet.
Mitä piirissä tapahtui?
— Alkulauluna käytimme tunnuslauluamme, virttä 511 Tie valmis on. Rukoilimme, lauloimme ruokalaulun ja joimme kahvia, ja eri pöydissä juteltiin, kuka mistäkin. Käytiin myös läpi retki-ilmoittautumisia, ja vapunaaton myyjäisten asioita.
Pisteillä 1–5, miten piiri tällä kertaa onnistui?
— Annan 4 pistettä. Olin vähän huonosti valmistautunut, mutta mummokööri auttoi. Piiristä löytyy hyvää juttuseuraa, ja siihen on helppo tulla. Itse löysin piirin pian sen jälkeen, kun noin puolitoista vuotta sitten muutimme Helsingin puolelta Pakkalaan.
