Olutta ei ole keksitty, se on löydetty. Käyminen on luonnonprosessi, jonka takia alkoholi on juomien osana kuulunut ihmisen historiaan alusta alkaen. Varsinainen olut syntyi maanviljelyn yhteydessä. Alkoholin maagisten ominaisuuksien takia monissa kulttuureissa uskottiin oluen olevan jumalten lahja.

Olutta on tehty eri puolilla maailmaa, mutta vanhimmat kirjalliset lähteet oluesta ovat Mesopotamian alueelta, Lähi-idän hedelmällisestä puolikuusta. Vilja oli niin keskeinen osa kulttuuria, että leipä ja olut toimivat rahan korvikkeina.

Juomien vaiheita tutkinut englantilainen Tom Standage olettaa kirjassaan Kuusi lasillista historiaa, että oluella oli osansa kirjakielen synnyssä. Nuolenpääkirjoitus ja hieroglyfit syntyivät alun perin kuvakkein tehdyistä kauppatavaran luetteloista, joissa olut oli yksi tärkeä tuote.

Yksi vanhimpia varoituksia oluen vaaroista on kirjurioppineiden harjoitusteksti Egyptistä: "Olut, se säikyttää ihmiset pois luotasi, se lähettää sielusi kadotukseen. Sinä olet kuin rikkinäinen perämela, joka ei tottele kummallakaan puolella."

Esimerkiksi Egyptissä noin 2500 eKr. Gizan pyramidien rakentajien tavallinen päiväannos olutta oli noin neljä litraa. Standage uskoo, että monet muinaiset juomatavat periytyvät nykypäivään. Esimerkiksi olutta pidetään edelleen työmiehen perusjuomana.

Viinin alkuperä on yhtä luonnollinen kuin oluen. Se on murskattujen viinirypäleiden käynyttä mehua.

Rooman valtakunnassa viinin viljely ja kauppa olivat jättiläismäistä liiketoimintaa. Kuinka paljon viiniä olikaan kuljetettava pelkästään Rooman kaupunkiin, jossa ajanlaskun alussa oli noin miljoona asukasta. Viinistä kehittyi Kreikassa ja Roomassa ylemmyyden ja luokkaerojen mitta. Roomalaisissa pidoissa tarjoiltiin eri viinejä erilaisessa yhteiskunnallisessa asemassa oleville vieraille.

Viinin alin taso oli posca, juoma joka valmistettiin sekoittamalla vettä etikoituneeseen viiniin. Sellaista joutuivat juomaan esimerkiksi sotilaat pitkien sotaretkien aikana. Kun roomalaisen sotilaan kerrotaan tarjonneen ristiinnaulitulle Jeesukselle hapanta viiniä sienellä, kyseessä oli posca.

Viinistä tuli kristinuskon pyhä juoma ehtoollisessa. Standage pitää kristittyjen myönteistä suhtautumista yhtenä syynä siihen, että viini säilytti asemansa Rooman hajoamisen jälkeenkin. Rooman valtakunta piirsi Eurooppaan selvät viinin ja oluen rajat. Välimeren alue on edelleen viinin tuotannon ja kulutuksen ydin. Alppien yläpuolinen Eurooppa, barbaarien alue, on yhä oluen valtakuntaa.

Viinan keksivät muslimit siitä huolimatta, että he olivat Muhammedin opetusten mukaisesti kieltäytyneet viinistä.

Viinan tislaus yleistyi vasta kun kristityt eurooppalaiset omaksuivat sen. Yliluonnollisten ominaisuuksiensa takia viinaa alettiin kutsua elämän vedeksi (aqua vitae), akvaviitiksi siis. Aluksi sen uskottiin olevan ihmeellinen lääke, mutta vähitellen juoma siirtyi viihdekäyttöön ja syntyivät monet nykyäänkin tunnetut viinalajit.

Uuden ajan alussa viinasta tuli keskeinen voiteluaine siirtomaiden valloituksessa ja alistamisessa sekä orjakaupassa. Myös Yhdysvaltain leviäminen intiaanien maille tapahtui viskin tuella. Viina oli paljon viiniä ihanteellisempaa valuuttaa maailman merillä, koska suhteessa alkoholin määrään se vei laivassa vähän tilaa eikä pilaantunut herkästi.

Standagen mukaan brittien ylivalta maailman merillä 1700–1800-luvuilla johtui osittain grogista, juomasekoituksesta, jossa oli rommia, sokeria ja limetin tai sitruunan mehua. Kun britit korvasivat laivoissaan oluen grogilla, loppui keripukki eli c-vitamiinin puutostauti. Ranskalaiset merimiehet kärsivät keripukista, sillä he joivat laivoillaan viiniä tai konjakkia. Kesti kauan ennen kuin ymmärrettiin, että keripukin poisti hedelmämehu eikä viina.

Kahvin keksivät arabit 1400-luvulla Jemenissä. Eurooppaan kahvi kulkeutui vasta 1600-luvulla. Historian kannalta merkittävää oli, että se tuli alkoholijuomien tilalle. "Länsi-Eurooppa alkoi nousta esiin vuosisatoja kestäneestä alkoholiusvasta", kirjoittaa Standage.

Jotkut tosin väittivät, että muslimit eivät voineet juoda viiniä, koska se oli kristittyjen pyhä juoma ja sen takia paholainen oli rankaissut heitä kahvilla. Puolessa vuosisadassa kahvista tuli sivistyneen Länsi-Euroopan juoma. Kahvi liitettiin valistukseen, järjen aikaan, koska se kirkasti ajatuksia ja terästi tieteellisiä, kaupallisia ja yhteiskunnallisia väittelyitä.

Standage kertoo, että 1700-luvun Pariisissa tärkeimmät valistusfilosofit, esimerkiksi Diderot, Rousseau ja Montesquieu, istuivat kahviloissa. Voltairen kerrotaan juoneen kymmeniä kupillisia kahvia päivässä. Ranskan suuri vallankumouskin sai alkunsa pariisilaisesta kahvilasta.

Oli tietenkin vain ajan kysymys, että eurooppalaiset saivat arabeilta haltuunsa kahvin viljelyn ja maailmankaupan. Keskeistä tässäkin olivat Etelä-Amerikan siirtomaista hankitut kahville sopivat viljelyolosuhteet.

Teestä tuli briteille heidän merentakaisen maailmanmahtinsa symboli. Brittiläinen imperiumi syntyi 1700-luvun lopulla, kun teollistuminen liittyi kolonialismiin.

Sitä ennen tee oli ollut jo tuhat vuotta toisen maailman mahtavimman valtion, Kiinan, kansallisjuoma. Vielä 1700-luvun alussa juuri kukaan Isossa-Britanniassa ei juonut teetä, mutta saman vuosisadan lopussa sitä joivat kaikki sosiaalisesta asemasta riippumatta.

Ikävämpi osa teen historiaa on oopiumikauppa. Brittiläiset kauppiaat pyörittivät noin sadan vuoden ajan hallituksensa hiljaisella tuella oopiumin viljelyä, kauppaa ja salakuljetusta Intiasta Kiinaan. Saadulla tulolla maksettiin tee. Lopulta englantilaiset ryhtyivät viljelemään teensä omassa siirtomaassaan Intiassa.

Coca-Cola on Standagen esimerkki kaupallisesta imperialismista, joka taitavasti nivoi kolajuoman amerikkalaisuuden ikoniksi.

Coca-Colan taustalla on soodavesi, veden keinotekoinen hiilihapottaminen. Alun perin farmaseutti John Pembertonin 1886 keksimä cola-uute oli olevinaan ihmelääke, joka parantaa kaikki vaivat. Uutteen kaksi alkuperäistä ainesta olivat eteläamerikkalaisen kokaiinipensaan lehdet ja afrikkalainen kolapähkinä. Alkuperäisessä Coca-Colassa oli sekä kokaiinia että kofeiinia.

Coca-Colan historiaan liittyy monia kaupallisia oivalluksia, kuten juoman pullottaminen paikallisilla alihankkijoilla ja markkinointi tuotteena, jota terveet, iloiset ja virkeät ihmiset juovat huvin vuoksi.

1900-luvulla Coca-Cola seurasi yhdysvaltain imperiumia ja sotilaita kaikkialle maailmaan. Jo yhtiön 50-vuotisjuhlissa 1936 johtaja Harrison Jones oli sanonut: "Ilmestyskirjan neljä ratsumiestä voivat karauttaa maapallon yli ja takaisin — ja Coca-Cola säilyy."

Alkoholi näyttää olleen merkittävä osa ihmiskunnan historiaa aina. Oluen ja viinin menestyksen yksi tärkeä tekijä oli, että ne olivat vettä terveellisempää juotavaa, koska käymisprosessi hävittää vedestä taudinaiheuttajia. Kahvin ja teen valmistuksessa taas vesi keitettiin.

Kaupungistuneessa kulttuurissa saastunut juomavesi on ollut vaikea ongelma nykyaikaan asti. Juoma ja luonnonvara, joka tulevaisuudessa vaikuttaa eniten maailmanpolitiikkaan ja kulttuuriin, onkin Standagen mielestä puhdas vesi.

Standagen kirja ei ole kovin antoisa lukijalle, joka on kiinnostunut juomien kulinaarisesta historiasta. Mutta kirjassa tarkastellaan kiinnostavasti juomia historian elementteinä, tapahtumien katalysaattoreina ja vallan välineinä.

Tom Standage: Kuusi lasillista historiaa. Edita 2006.

Juomien historiaa

10 000 eKr

Maanviljelys alkaa ja olut syntyy.

3200 eKr

Olut esiintyy nuolenpääkirjoituksella tehdyissä luetteloissa.

2500 eKr

Viiniä valmistetaan Kreetalla ja Kreikassa.

100 eKr

Rooman valtiossa
kaikki juovat viiniä.

n. 30 jKr

Jeesus muuttaa veden viiniksi Kaanaan häissä.

Viimeisellä aterialla opetuslastensa kanssa Jeesus kehottaa seuraajiaan nauttimaan viiniä muistokseen.

Roomalainen sotilas tarjoaa ristiinnaulitulle Jeesukselle poscaa.

600

Teestä tulee
Kiinan kansallisjuoma.

1200

Euroopassa opitaan tislaamaan viinaa.

1400

Monet viinalajit, kuten viski ja brandy ovat syntyneet.

1450

Kahvinjuonti alkaa
Jemenissä

1600

Kahvia tuodaan Eurooppaan Lähi-Idästä. Euroopan kaupungit täyttyvät kahviloista.

1610

Ensimmäinen teelasti tuodaan Eurooppaan.

1700

Eurooppalaiset siirtävät kahvinviljelyn
Etelä-Amerikkaan.

Teestä tulee brittiläisen imperiumin
kansallisjuoma.

1773

Riita teen tuontiverosta antaa sysäyksen
Yhdysvaltain
itsenäistymiselle.

1789

Ranskan suuri vallankumous saa alkunsa Pariisissa Café de Foyssa.

1800

Englantilaiset siirtävät teen tuotannon Intiaan.

1839–42

Oopiumisodasssa eurooppalaiset voittavat Kiinan ja jatkavat oopiumikauppaa teen rahoittamiseksi.

1886

John Pemberton
keksii Coca-Colan.

1941–45

Coca-Cola leviää
kaikkialle maailmaan yhdysvaltalaisten
sotilaiden mukana.