Toukokuun puolessavälissä käynnistyy kampanja, joka patistelee seurakuntia ottamaan Reilun kaupan tuotteet osaksi toimintaansa. Kampanjaan liittyy haastekirje, jolla kuka tahansa voi haastaa seurakuntaa pyrkimään Reilun kaupan seurakunnaksi. Sellaiseksi päästäkseen tulee täyttää tietyt kriteerit.

— Kaikissa tilaisuuksissa pitää käyttää Reilun kaupan kahvia ja teetä. Lisäksi seurakunnan täytyy käyttää säännöllisesti myös joitakin muita tuotteita, jotka voivat vaihdella saatavuuden ja sesongin mukaan. Seurakunnan pitäisi lisäksi tiedottaa seurakuntalaisille reilusta kaupasta ja ottaa se huomioon eri työmuodoissaan, selvittää Reilun kaupan edistämisyhdistyksen projektipäällikkö Terhi Ylikoski.

Reilun kaupan edistämisyhdistyksen lisäksi kampanjassa ovat mukana Kirkon Ulkomaanapu ja sen nuorisoverkosto Changemaker, Suomen Lähetysseura, Suomen ekumeeninen neuvosto, Kirkkohallituksen diakonia- ja yhteiskuntatyö, Kirkkopalvelut sekä Reilun kaupan puolesta -yhdistys.

— Reilu kauppa tukee oikeudenmukaista maailmankauppaa, vähentää köyhyyttä ja ottaa huomioon ihmisoikeudet ja ympäristösuojelun eli viesti on hyvin kristillinen. Reilun kaupan seurakunta -titteli antaa seurakunnille mahdollisuuden kehittää hankintojaan kestävän kehityksen mukaisesti ja toimii positiivisena viestinä alueen asukkaille. Arvonimi on merkki eettisestä vastuusta.

Kuluttajat entistä eettisempiä

Reilun kaupan edistämisyhdistys on luonut vastaavat kriteerit myös kaupungeille ja kunnille, mutta Reilun kaupan kuntia on tällä hetkellä vasta yksi, Utajärvi.

Vantaalla tehtiin aloite Reilun kaupan kahviin siirtymisestä, mutta kaupunginvaltuusto hylkäsi sen.

Reilua kahvia saa useimmista kaupoista sekä ABC-huoltamoista, Chico´s-ravintoloista ja Coffee House -kahviloista. Kahvin myynti kaksinkertaistui viime vuonna, mutta ennakkoluuloja on yhä.

— Suomessa on myynnissä lukuisia Reilun kaupan kahveja erilailla paahdettuina ja eri mantereilta. Kannattaa maistella, useimmille kyllä löytyy omaan makuun sopiva kahvi, vakuuttaa Ylikoski.

Tutkimusten mukaan yli 50 prosenttia suomalaisista haluaisi ostaa Reilun kaupan tuotteita nykyistä enemmän ja on myös valmis maksamaan eettisestä valinnastaan.

— Suuret kauppaketjut ovat havahtuneet tähän ja alkaneet toimia tuotteiden myynnin lisäämiseksi. Ananaksissa osuutemme markkinoista on jo 17 ja banaaneissa 11 prosenttia, iloitsee Ylikoski.

Osaksi Vantaan ympäristöohjelmaa?

Vantaan seurakunnissa on aloitettu ympäristöohjelma, jonka tavoitteena on kirkon ympäristödiplomin hakeminen. Reilun kaupan tuotteiden käyttö on yksi diplomin perusvaatimuksia.

— Minimivaatimus kyllä täytetään, sillä reiluja tuotteita käytetään jo muun muassa kurssikeskuksissa ja reilua kahvia juodaan jatkuvasti osassa seurakuntia ja virastotalossa, selvittää ympäristöasiantuntija Kirsi Palviainen.

Palviaisen mielestä olisi kuitenkin osoitus seurakuntien yhteiskuntavastuusta, jos pyrittäisiin tekemään vielä enemmän. Kahvin ja teen käytöstä voitaisiin tehdä päätös esimerkiksi yhteisessä kirkkovaltuustossa.

— Reilun kaupan seurakunnaksi pyrkiminen vaatii enemmän, mutta siinä voisivat edelläkävijöinä olla ne seurakunnat, joissa esimerkiksi kahvi, tee ja hedelmät ovat jo aktiivisesti käytössä, kannustaa Palviainen.