Isät meidän
Entä jos jumalanpalveluksen yhteydessä voisi vaihtaa kuulumiset edesmenneiden läheisten kanssa, kohdata Taivaan Isän ja esi-isät samalla rupeamalla? Ainakin Britanniassa ajatus yhteydenpidosta kuolleisiin tuntuu houkuttelevan monia sellaisia, joille kristinusko jää etäiseksi.
Anglikaanisen kirkon jäsenmäärä ja jumalanpalvelusten kävijämäärät ovat olleet jatkuvassa laskussa, ja seurakunnat ovat myyneet pois tyhjillään seisoneita kirkkorakennuksia, joiden ylläpito on tullut liian kalliiksi. Enää rakennukset eivät seiso tyhjillään, sillä muun muassa spiritualistiset kirkot, joita Britanniassa on satoja, ovat hankkineet niitä kokoontumispaikoikseen.
Osa näistä ryhmistä väittää olevansa kristillisiä ja on lainannut menoihinsa osia kristillisestä jumalanpalveluksesta, joillakin ei ole selkeitä uskonnollisia oppeja. Yhteistä on kuitenkin usko sielun kuolemanjälkeiseen elämään ja yhteydenpito vainajiin meedioiden välityksellä.
— Spiritualistiset kirkot eivät ole koskaan olleet missään päin maailmaa suuria, tuskin ne Englannissakaan ovat kovin näkyvä ryhmä. Meillä Suomessa spiritualistisella seuralla on noin 1500 jäsentä ja toimintaa yhdeksällä paikkakunnalla, kertoo tutkija Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskuksesta.
Ketolan mukaan on yleiseurooppalainen ilmiö, että uudet uskonnolliset ryhmät etsivät toimitiloja, jotka olisivat hengellisesti puhuttelevia — liikehuoneisto kadun varressa ei aja samaa asiaa kuin entinen kirkko.
— Suomessa muslimeilla on samantapainen ongelma, kun heillä ei ole varsinaista moskeijarakennusta, Ketola huomauttaa.
