Rekolan seurakuntaa sen koko historian ajan eli vuodesta 1985 johtanut kirkkoherra Jukka Yrjölä jää syyskuussa eläkkeelle. Hänen seuraajakseen ovat ehdolla Halikon kirkkoherra Mikko Matikainen ja Vantaan seurakuntien kasvatusasiain sihteeri Hans Tuominen.

Kirkkoherranvaali on Rekolan kirkossa 20.–21.5. Sunnuntaina äänestys alkaa messun jälkeen ja kestää kello 18 asti, maanantaina äänestää voi kello 12–18.

Ennakkoäänestys on 14.–18.5. Rekolan kirkkoherranvirastossa. Maanantaina, tiistaina, keskiviikkona ja perjantaina äänestysaika on kello 9–18. Helatorstaina ennakkoäänestys alkaa kuitenkin vasta messun jälkeen ja äänestyspaikkana on kirkon kerhohuone.

Äänioikeutettu, jonka kyky liikkua ja toimia on rajoittunut, saa tietyin edellytyksin äänestää ennakkoon kotonaan. Kotiäänestyspyyntö on toimitettava 11.5. mennessä ja siitä voi kysyä numerosta 8306 700.

Rekolan seurakunnassa on noin 14 400 jäsentä. Äänestää saavat ne, jotka täyttävät 18 vuotta 20.5. mennessä ja jotka on 11.3.2007 merkitty Rekolan seurakunnan läsnäoleviksi jäseniksi.

Ehdokkaisiin voi vielä tutustua Rekolan kirkossa 9.5. kello 18 järjestettävässä vaalikeskustelussa. Mikko Matikainen antaa virallisen vaalinäytteensä jumalanpalveluksessa 29.4. ja Hans Tuominen 6.5.

Vantaan seurakuntien internet-sivuilla www.vantaanseurakunnat.fi/rekola/Kirkkoherran_vaali ehdokkaat esitellään videolla. Heidän mielipiteitään voi vertailla vaalikoneessa, joka avautuu 26.4. Lisäksi heille voi esittää kysymyksiä maanantaina 7.5. avautuvalla keskustelupalstalla.

Mikko Matikainen

Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin ensimmäiselle vaalisijalle asettama Mikko Matikainen, 37, on Halikon kirkkoherra. Matikainen on vihitty papiksi vuonna 1995. Kirkkoherrana hän on toiminut vuodesta 2000, sitä ennen hän oli seurakuntapappina Orivedellä ja Mäntässä. Matikainen on toiminut Hengen Uudistus kirkossamme -järjestön puheenjohtajana ja on nyt sen varapuheenjohtaja.

1. Mitkä ovat vahvuutesi johtajana ja missä on eniten kehittämistä?

Toimin seitsemättä vuotta Halikon seurakunnan kirkkoherrana. Lisäksi olen osallistunut jatkuvasti kirkon johtamiskoulutukseen, jota olen soveltanut työssäni. Olen jo vuosia johtanut seurakunnan hallintoa, työyhteisöä ja seurakunnan hengellistä elämää sekä innostanut seurakuntalaisia ja luottamushenkilöitä. Olen työurani aikana saanut johtaa kaikkia työaloja ja toimia niillä musiikkityötä lukuun ottamatta.

Käytäntö on opettanut ja olen saanut hyvää palautetta työtovereiltani ja seurakuntalaisilta. He ovat kokeneet minut helposti lähestyttävänä, tasapuolisena, yhteistyökykyisenä, asioihin paneutuvana ja turvallisena kirkkoherrana, joka on tuonut iloa ja vapautta työhön. Tästä voit lukea tarkemmin kotisivujeni osiossa Johtaminen.

Eniten kehittämistä minulla lienee ajankäytössäni, jotta perheelle, hengellisen elämän hoitamiselle ja liikunnalle jäisi riittävästi aikaa.

2. Mitkä ovat Rekolan seurakunnan suurimmat haasteet ja miten niihin vastaisit?

Seurakunnan alueelle muuttaa jatkuvasti lisää ihmisiä. Alueella asuu myös monikulttuurista väkeä. Monet asuvat yksin tai kokevat yksinäisyyttä. Ajassamme on myös hengellistä kaipausta. Ellei haasteisiin onnistuta vastaamaan, niin kirkosta eroaminen sekä seurakuntayhteydestä ja uskosta vieraantuminen jatkuvat. Yhdessä luottamushenkilöiden, työntekijöiden, vastuunkantajien ja paikallisten yhteistyökumppanien kanssa hahmottaisimme haasteet ja löytäisimme tavan tehdä etsivää ja sitouttavaa työtä.

3. Seurakuntaasi on tulossa vierailevaksi puhujaksi pappi, joka kieltäytyy toimittamasta jumalanpalvelusta naispuolisen kollegan kanssa. Miten menettelet?

Juuri ennen vierailua tai vasta sakastissa esitettyä sukupuoleen perustuvaa väistymistoivetta en hyväksy. Jos vierailija katsoo tarpeelliseksi vetäytyä, niin hän vetäytyy. Vierailuista tulee sopia hyvissä ajoin, jotta ne voidaan sovittaa seurakunnan elämään ja työsuunnitelmiin. Tämä edellyttää yhteistyökykyä sekä seurakunnalta että vierailijoiksi tarjoutuvilta. Toivoisin tätä löytyvän.

Toimivia yhteistyökuvioita tahtoisin jatkaa. Ristin Herraa voimme lähestyä monista perinteistä ja näkemyksistä käsin. Yhteydessä eläminen ja keskinäinen kunnioitus on tärkeää.

4. Nykyisin vanhemmat arastelevat kristillisten arvojen tai edes iltarukouksen opettamista lapsilleen. Miten seurakunta voisi paremmin tukea kotien kasvatustyötä?

Tutkimusten mukaan kodin hengellinen perintö ja asenteet ovat merkittävin taustatekijä omakohtaisen vakaumuksen syntymisessä. Voisimme jakaa kristillistä kasvatustyötä tukevaa materiaalia ja rohkaista sen käyttöön. Lapsiperheille suunnattujen tilaisuuksien laulut ja rukoukset voisi antaa mukaan myöhempää käyttöä varten. Luotan Rekolan työntekijöiden taitoon jatkuvasti kehittää jo olemassa olevia ja luoda uusia toimivia käytäntöjä tässä asiassa.

5. Moni kuuluu kirkkoon, koska kirkko tekee hyvää. Toisaalta hyvän tekeminen ei helposti ylitä median uutiskynnystä. Miten vahvistaisit hyvän tekemistä ja siitä viestimistä?

Hyvän tekeminen nousee yhteisöllisyydestä ja koetusta antamisen ilosta. Haluan rohkaista tällaiseen yhteisöllisyyteen. Valitettavasti kirkon sisäiset kiistat kiinnostavat mediaa enemmän kuin hyvin tehty seurakuntatyö. Medialle voi toki tarjota juttuvinkkejä hyvistä tempauksista sekä innostuneista seurakuntalaisista. Emme tee hyvää pr-tarkoituksessa, vaan toteuttaaksemme Jumalan tahtoa omalla paikallamme. Äiti Teresan pyyteetön työ nousi aikanaan vahvasti mediaan. Aito rakkaus puhuttelee ja murtautuu lopulta ihmisten tietoisuuteen.

6. Vantaalla on seitsemän seurakuntaa ja yhteinen talous. Jos väkimäärä ja työn haasteet kasvavat toisissa seurakunnissa ja vähenevät toisissa, mitä pitäisi tehdä?

Vantaan seurakuntayhtymän kirkkovaltuusto linjaa koko yhtymän työtä. Asiat valtuustolle valmistelee yhteinen kirkkoneuvosto, jossa kirkkoherroilla on läsnäolo- ja puheoikeus. Valmistelussa käytetään apuna seurakuntakohtaisia tilastoja, joiden avulla hahmotellaan väkimäärän kehitystä ja edessä olevia haasteita. Seurakuntaneuvostoilla on tässä oma tärkeä tehtävänsä.

Tarvittavat toimenpiteet tehdään osana normaalia seurakuntayhtymän pitkäjänteistä toiminnan ja talouden suunnittelua. Tässä työskentelyssä kantaisin osaltani yhteistä vastuuta ja huolehtisin siitä, että Rekolan seurakunta saa riittävät resurssit.

7. Mikä on oma hengellinen taustasi ja miten se näkyy työssäsi?

Hengellinen taustani löytyy Korson seurakuntanuorista ja sitkeästä kainuulaisesta hengellisyydestä. Varsinaista herätysliiketaustaa minulla ei ole. Olen vuosia toiminut Hengen uudistus kirkossamme ry:n hallituksen johtotehtävissä. Liike pitää esillä Jumalan koko kolminaisuutta, armolahjoja ja paikallisseurakunnan tärkeyttä maailman valona.

Taustani näkyy työssäni laaja-alaisena hengellisyytenä, johon kuuluu halu oppia muilta, asettua kärsivän rinnalle, rohkaista seurakuntalaisia löytämään lahjansa ja käyttämään niitä koko seurakunnan ja kirkon hyväksi.

Kotisivut: www.mikkomatikainen.net

Hans Tuominen

Toiselle vaalisijalle asetettu Hans Tuominen, 37, on Vantaan seurakuntien kasvatusasiain sihteeri. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän on toiminut nuorisopappina Vantaankosken seurakunnassa ja Helsingin hiippakunnan vs. kasvatuksen hiippakuntasihteerinä. Tuominen tekee väitöskirjaa rippikoulun tavoitteellisuudesta. Hän on kirkollisen Nuorten Keskus -järjestön puheenjohtaja.

1. Mitkä ovat vahvuutesi johtajana ja missä on eniten kehittämistä?

Osaan kuunnella, kannustaa, organisoida ja kantaa vastuuta. Teen mielelläni työtä yhdessä, tulen toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Johtajana toimin seurakunnan parhaaksi. Haluan etsiä uusia toimintatapoja perinteitä kunnioittaen. Kykenen vastuulliseen taloudenhoitoon. Osaan innostaa ja sitouttaa ihmisiä.

Kasvunpaikkani on siinä, miten kieltäytyä mielenkiintoisista tehtävistä ja vastuista, joita tarjotaan. Kirkkoherran on hyvä olla aktiivinen vaikuttaja, mutta hänen ensisijainen tehtävänsä on johtaa ja palvella omaa seurakuntaansa.

2. Mitkä ovat Rekolan seurakunnan suurimmat haasteet ja miten niihin vastaisit?

Seurakunta toimii siellä, missä ihmiset ovat. Pidän keskeisenä haasteena sitä, miten tavoitamme syrjäytyneet, sairaat, yksinäiset, työttömät, työssään uupuvat, yksinhuoltajaperheet, elämäänsä pettyneet, toivonsa menettäneet ihmiset.

Diakoniatyötä tehdään Rekolassa suurella sydämellä ja vahvalla ammattitaidolla. Vapaaehtoisia vastuunkantajia on jo paljon. Lisää kaivataan ja tarvitaan. Kirkkoherrana huolehtisin, että resursseja on riittävästi. Vahvistaisin yhteistyötä alueen muihin toimijoihin. Tukisin työntekijöiden jaksamista.

Seurakunta myös kokoaa ihmisiä yhteen. Rekolassa muuttoliike on vilkasta ja monikulttuurista. Tarvitaan henkilökohtaista, kutsuvaa työotetta sekä toimivat tilat. Päiväkumpuun pitää saada uusi seurakuntatalo, Leinelän tulevalle 3000 asukkaan alueelle tarkoituksenmukaiset tilat.

3. Seurakuntaasi on tulossa vierailevaksi puhujaksi pappi, joka kieltäytyy toimittamasta jumalanpalvelusta naispuolisen kollegan kanssa. Miten menettelet?

Soitan papille ja neuvottelen hänen kanssaan tilanteesta etukäteen. Jos hän on tulossa esimerkiksi raamattupiiriin tai pienryhmään, niin ongelmia tuskin syntyy. Jos kyseessä on jumalanpalvelus, jonka naispappimme toimittaa, totean, että hoidamme messun omin voimin.

4. Nykyisin vanhemmat arastelevat kristillisten arvojen tai edes iltarukouksen opettamista lapsilleen. Miten seurakunta voisi paremmin tukea kotien kasvatustyötä?

Paras tuki on usein vanhempien henkilökohtainen rohkaiseminen: "Te osaatte, te kykenette. Tervetuloa perhekerhoon, päiväkerhoon, pyhäkouluun, kasvattajailtoihin, retkille, leireille ja jumalanpalveluksiin. Haluamme toimia teidän tukenanne."

5. Moni kuuluu kirkkoon, koska kirkko tekee hyvää. Toisaalta hyvän tekeminen ei helposti ylitä median uutiskynnystä. Miten vahvistaisit hyvän tekemistä ja siitä viestimistä?

Hyvän tekeminen lähtee pienistä teoista. Välittäminen synnyttää välittämistä. Tehtävämme on etsiä apua tarvitsevat, löytää hädän kasvot.

Auttamiseen voidaan rohkaista. Mitä jos jokaisessa saarnassa ja puheessa, lehdessä ja nettisivuilla vedottaisiin konkreettiseen hyvän tekemiseen? Sanotaan suoraan: mene ja toimi, avusta ja auta! Etsitään yhdessä alueen vanhukset ja yksinäiset, jotka tarvitsevat seuraa ja ystävää, hankitaan tukiperheitä apua tarvitseville. Toteutetaan lahjakeräys tai yhteisvastuukampanja, jonka avulla seurakuntalaiset tuovat iloa toisilleen.

Verkkoviestinnällä voimme tavoittaa uusia vapaaehtoisia. Avunsaajien ja auttajien puskaradio toimii myös hyvin – joskus jopa nettimaailmaa tehokkaammin.

6. Vantaalla on seitsemän seurakuntaa ja yhteinen talous. Jos väkimäärä ja työn haasteet kasvavat toisissa seurakunnissa ja vähenevät toisissa, mitä pitäisi tehdä?

Miten toimitaan, jos rahat vähenevät? Täytyy uskaltaa priorisoida ja rajata työtä. Resursseja suunnataan sinne, missä haasteet lisääntyvät. Ennakkoluuloton asenne auttaa löytämään luovia ratkaisuja ongelmiin. Uskon, että jo nyt voidaan kehittää uusia toimintatapoja sekä tiivistää seurakuntien välistä yhteistyötä.

Vantaalla on alkamassa seurakuntien toiminnan, hallinnon ja rakenteen selvittämistyö, joka valmistuu vuoden päästä. Tarvitsemme rohkeaa ja avointa keskustelua. Toivon, että emme tee hätiköityjä päätöksiä. On tärkeää turvata seurakuntien perustehtävä ja seurakuntalaisten palveleminen. Rakenteiden muuttaminen ei ole itsetarkoitus.

7. Mikä on oma hengellinen taustasi ja miten se näkyy työssäsi?

Nuoruuteni kotiseurakunnassa oli pappi, jonka hengellisyys oli arkista ja maanläheistä. Hän kohtasi eri-ikäisiä ihmisiä kylillä ja kaupoissa. Jos tarvittiin apua remonttihommissa, hän oli valmis tulemaan. Jos kaivattiin apua talkoissa ja tempauksissa, aikaa löytyi yhteiseen hyvään.

Pastorimme kävi keskustelua uskosta ja elämästä lehtien palstoilla sekä piti heikompien puolta. Hän kutsui rohkeasti ihmisiä messuun ja ehtoollispöytään, raamatunlukemiseen ja rukoilemaan toisten puolesta. Hän loi seurakuntaan luottamuksen ilmapiirin. Yhdessä saimme kysellä ja pohtia maan ja taivaan asioita. Ei tarvinnut olla samaa mieltä. Ei tarvinnut uskoa samalla tavoin. Erilaisuus nähtiin vahvuudeksi ja rikkaudeksi.

Tällaisessa seurassa ja seurakunnassa sain kasvaa kirkon työntekijäksi. Tällainen hengellisyys ja arjen keskellä toimiminen näkyy omassa elämässäni ja työssäni.

Kotisivut: www.hanstuominen.net