Kirkolliset toimitukset ja kirkon tekemä työ vähäosaisten hyväksi ovat vahvistuneet kirkkoon kuulumisen syinä viime vuosien aikana.

Myös kristillisen kulttuuriperinteen vaaliminen koetaan entistä tärkeämpänä, käy ilmi kyselystä, jossa haastateltiin tuhatta suomalaista tämän vuoden tammikuussa. Kyselyn teki TNS-Gallup Kirkon tutkimuskeskuksen toimeksiannosta.

Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Kimmo Kääriäinen esitteli uusimmat tutkimustulokset seurakuntien luottamushenkilöiden suurtapahtumassa Tampereella.

— Kirkon perustyötä arvostetaan. Kirkon jäsenet odottavat kirkon olevan läsnä elämän taitekohdissa, syntymän, avioitumisen ja kuoleman yhteydessä. Tärkeänä pidetään myös sitä, että kirkko vaalii yhteistä kristillistä perinnettä ja tarjoaa mahdollisuuden hiljentymiseen. Kirkon ei odoteta tyrkyttävän sanomaansa vaan olevan käytettävissä silloin, kun sitä tarvitaan, Kääriäinen arvioi.

Yhdeksän kymmenestä luterilaisen kirkon jäsenestä pitää mahdollisuutta kirkolliseen hautaan siunaamiseen, kristilliseen kasteeseen ja kirkolliseen vihkimiseen tärkeänä syynä kuulua kirkkoon. Hyvin tärkeäksi koetaan myös mahdollisuus toimia kummina. Yhtä keskeisenä kirkkoon kuulumisen syynä pidetään myös sitä, että kirkko ylläpitää hautausmaita ja vaalii kirkollisten juhlapyhien kristillistä perinnettä.

Esimerkiksi mahdollisuutta kummina toimimiseen pitää merkittävänä jäsenyyden perusteena 89 prosenttia, kun luku vastaavassa tutkimuksessa neljä vuotta sitten oli 84 prosenttia. Kirkollista vihkimistä arvostaa 87 prosenttia, neljä vuotta sitten 84 prosenttia. Kastetta pitää nyt tärkeänä 91 prosenttia, aiemmin 88 prosenttia.

Auttamistyön rooli korostunut

Valtaosa eli 86 prosenttia kirkon jäsenistä pitää tärkeänä sitä, että kirkot ovat avoinna niitä varten, jotka haluavat hiljentyä tai rukoilla. Kirkon tarjoamaa sielunhoitoa arvostetaan.

Kirkon avustustoiminta koti- ja ulkomailla koetaan tärkeäksi kirkkoon kuulumisen syyksi. Kahdeksan kymmenestä kirkon jäsenestä korostaa sitä, että kirkko auttaa vanhuksia ja vammaisia.

Lähes yhtä suuri osa pitää kirkkoon kuulumisen syynä sitä, että kirkko auttaa kolmannen maailman köyhiä. Köyhien ja syrjäytyneiden puolustamista julkisuudessa pidetään tärkeänä.

— Kirkon jäsenet pitävät arvossa sitä, että kirkko ei ainoastaan puhu lähimmäisenrakkaudesta, vaan toteuttaa sitä käytännössä tukemalla vähäosaisia sekä lähellä että kaukana. Osa kirkon jäsenistä profiloituu nimenomaan kirkon auttamistehtävää korostaviksi jäseniksi, Kääriäinen toteaa.

Kolmelle neljäsosalle kirkon jäsenistä myös se, että kirkko on osa suomalaista elämänmuotoa, on tärkeä kirkkoon kuulumisen syy. Vielä suurempi osa pitää tärkeänä sitä, että kirkko ylläpitää kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kirkkoja ja kirkkomaita.

Myös selvästi hengelliset motiivit ovat monille keskeisiä kirkkoon kuulumisen syitä: kaksi kolmesta kuuluu kirkkoon, koska on kristitty ja kirkko pitää esillä Jumalan sanaa. Lähes yhtä usealle kirkon opettama usko on tärkeä ja yli puolet korostaa sitä, että kirkko ylläpitää toivoa kuoleman jälkeisestä elämästä.

Vaikka kirkosta eroaminen on kasvanut, seurakuntien toiminnassa on positiivisia suuntauksia. Rippikoulun kävi viime vuonna yhdeksän nuorta kymmenestä ja osuus ikäluokasta kasvoi hieman. Isoskoulutukseen osallistui 27 000 nuorta ja sen suosio on vankkaa. (KT)