Pässinpäitä
Minä kaitsen itse lampaitani ja vien ne itse lepäämään — näin sanoo Herra Jumala. Minä etsin eksyneen ja tuon takaisin laumasta harhautuneen, minä sidon murtuneen jalan, minä hoivaan uupunutta, ja vahvat ja lihavat minä pidän kurissa. Hes. 34:15–16
Taidan olla vanhaksi tulossa, kun muistelen, mitä saarnamiehet sanoivat, kun olin nuori. Joskus silloin eräs saarnaaja kysyi: "Onko teistä kukaan paimentanut lampaita?"
Eipä tainnut olla seurakunnassa sitä kokemusta kenelläkään. Hetken hiljaisuuden jälkeen puhuja jatkoi: "Vaan minäpä olen, ja tiedän, miksi Jeesus vertasi seuraaji-aan lampaisiin. Lammasta tyhmempää eläintä ei olekaan!"
Ei mikään erityisen mairitteleva arvio, mutta totta on, että on monta lajia eläimiä, jotka löytävät takaisin kotiin vaikka mistä, mutta ei lammas. Delfiineillä, preeria-koirilla ja mehiläisillä on kehittynyt viestintäjärjestelmä, mutta lampailla vain kova "pää" ja itsekäs "mää"! Laumassa lampaat seuraavat sokeasti edellä kulkevaa.
On lammaskin silti viisas, mutta se on salattua viisautta. Niin kuin poronvasa tun-tee emänsä ja seuraa sitä, niin että ihmiset tietävät sen perusteella leikata vasalle oikean korvamerkin, lammas tuntee monien äänien seasta oman paimenensa äänen.
Voi kun olisi edes sen verran viisas kuin lammas! Oma paimen saa sitten hoitaa meidät pässinpäät. Sitten saamme olla rauhassa me ruipelotkin, jotka valittiin liikuntatunnilla viimeisenä joukkueeseen. Paimen pitää lauman vahvat kurissa.
Ensi sunnuntai on 2. sunnuntai pääsiäisestä. Sen aihe
on Hyvä paimen. Alttarilla on valkoinen liina ja neljä kynttilää.
Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 23, Hes. 34:11–16, 1.Piet. 2:21–25 ja Joh.
10:11–16.

